Posted in Barruu xinxala seeraa, hubannoo seeraa, Pdf

Barruu Xinxala Murtii

Itti Gaafataamummaa Waliigalteen Alaa Dhaabbilee Fayyaa Vs Murtii Dhaddacha Ijibaattaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa lakk.Galmee 64590 irratti kenne

Qophessaan Obboo Mulugetaa Magarsaa

1.1. Seensa

Dhaabbileen fayyaa bu’ura waliigaltee yaalamtoota faana qabaniin itti gaafatamummaa kan qaban ta’uun ni beekama.Biyyootni itti gaafatamummaa kana mirkaneessan maddi seera isaanii sirna seeraa sivil ti.Akkuma beekamu sirni kun seerotni bifa kitaabaatin kan qindaa’anii taa’aniidha.Akka Biyya keenyaattis seerotni baay’een bifa kitaabaatin gurmaa’anii kan jiran yommuu ta’u isaan keessaa,s/d/f/y,s/d/f/h/h,s/h/h,s/y, fi kkf’n caqasuun ni danda’ama. Biyya keenya dabalatee Jaappaan,Jarman,Kooriyaa Kibbaa,Chaayinaa,Xaaliyaan dabalatee biyyootni addunyaa baay’een sirna siviilii kana hordofaniidha.Kana ta’uu isaatin biyyotni sirna kana hordofan walitti dhufeenyi dhaabbilee fayyaa fi yaalamaa jidduu jiru maal fakkaachuu akka qabu seera isaanii keessatti tarreessu.Bu’ura kanaan itti gaafatamummaa mirkaneessu.[1]

Faallaa kanaa immoo biyyoota sirna kooman low hordofan keessatti madda seera isaanii aadaa,baratama fi murtiiwwan M/M kennaman fa’i.Biyyoota sirna kana hordofan keessatti dhaabbileen fayyaa yaalamtoota faana waliigaltee hin galani.Itti gaafatamummaan waliigalteen osoo hin taane wanta keessa isaanitti beekanii irratti waliigalani jedhaniit waan amananii fi ogeessotni fayyaa doggoggora oogummaa uumaniif yommuu itti gaafataman uwwisa inshuraansii qabu waan ta’eef waliigalteen ala itti gaafatamummaan isaanii mirkanoofnaan miidhamaaf beenyaa kennuun bu’aa bahii baay’ee waan hin qabneefi.[2]

 Akka biyya keenyaatti  seenaan dhaabbilee  fayyaa kan jalqabee bara 1906 irraa jalqabee ta’uun ni beekamaa  bara 1948 Ministeerri  fayyaa erga dhaabbatee (hundaa’ee) booda  dhaabbilee fayyaa  lakka’uuf illee nama rakkisan kan hunda’an  ta’uu hubachuun ni danda’ama.Kanaaf barreffama kana keessatti itti gafatamummaa dhaabbileen fayyaa mirkaneessun ni danda’ama?moo hin danda’amuu? isa jedhu  ilallaa.  

Seeraa hariiroo hawaasaa keessatti dhaabbileen fayyaa dogoggora uumaniif itti gafatamummaa ni qabu jedha.Itti gaafatamummaan isaan qaban qabatamaan akkamii kan jedhu dhimma barreeffama kana keessatti ilaalamuudha.Itti gaafatamummaan mirkanaa’uu danda’u isa kam akka ta’e kan xinxalamu ta’a.

[1] Andaargee Kaasee (Abukaattoo) Kitaaba Seeraa Hunda Qabate maxxansa 4ffaa fuula 196

[2] Isa lakk.1ffaa irratti caqasame

1.2. Gaaffiiwwan barruu kanaan deebi’aan

  • Dhimmotnii dogoggoraa Oogummaa jedhaman Maal fa’ii?
  • Dogoggora Ogeessa fayyaatin uumameef eenyutu gaafatama?
  • Itti Gaafatamummaa mirkanaa’e akkamitti shallaguun/tilmaamuu dandeenya?

Kanaan wal qabatee dogoggorri oogummaa yaalaa akkuma baay’inaa fi bal’ina ogummichaa garaagarummaa waan qabuuf gocha tokko taasifamee  ilaalamuu hin qabuu

Adabbii kennamuun walqabatee walfakkataa ta’uu  akka hin dandeenyee kan beekamuudha. 

Beenyaa gaafachuudhaan walqabatee    beenyaan shallagamu walfakkaataa ta’uu dhiisuu danda’a sababni isaa immoo beenyaan tokko tokko kan murtaa’u  muraadhan waan ta’eef

Dhimma beenyaa gaafachuun walqabatee himannaan dhiyaatu adeemsa isa kamiin hoogganamuu qaba kan jedhu ijoo A/A irratti xiyyeeffachuu qabuudha.Sababni isaa immoo A/A qaama adda addaa bakka bu’eet falma waan ta’eef.

Mana Hoji AA Godina Jimma. የጅማ ዞን አቃቤህግ መስሪያቤት's Friends

1.3. Dhimmaa Qabatamaa

Dhimma kanaan walqabatee dhimma qabatamaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa  Dhaddacha Ijibbataatiin  murtaa’ee akka armaan gaditti kan  ilaallu ta’a.

Dhaabbannii fayyaa dogoggora oogummaa  uumameen miidhaa yaalamaa irraan yoo gahe kan itti gaafatamu ta’uu s/h/h  2129 fi 2130 irraa hubachun kan danda’amuu ta’uu  Dhaddachi Ijibbataa Mana Murtii Waliigala Federaalaa lakk.G. 64590 ta’e irratti dhimma iyyataa dhaabbata Meeri Istoopsi fi waamamtuu addee  Sannaayit  Alamaayyoo  jidduu ture irratti M/M/W murtii M/M jalaa cimsuun murtiin kenne yaada kewwata kanaa kan cimsuudha. 

Dhimmicha hubachuuf akka dandaa’amutti Afaan Oromotti akka  armaan gadiitti hiikuuf  yaalameera,

Wamaamtuun Ijibbaataa M/M  ol’aanaa jalaatti ijoo  himannaa dhiyeessiten dhaabbatta himatamaa (iyyataa ijibbaataa) qorannaan naaf taasifamee  qoricha dahuu ittisuu (Noorpilaant) jedhamu irre koo  keessatti akka awwaalamu ergaa taasisee booda qorichichii dhukkuba (dhibee) waan narratti hordofsiiseef himatamaan ogeessuma isaatiin qorichichi akka bahu yommu taasisuu ogeessotni of eggannoo barbaachiisaa gochuu dhiisuu isaaniitiin harki koo qorichichi keessatti awwaalame  dhukkubbii fi daraaraa wal irraa hin citneef  kan na saaxile ta’uu  isaatiin dabalatatti harmaa fi  dugdaa ko irraatti dhukkubbii narra gahe irraa kan ka’e dhukkuba dugdaa, dhiitoo fuulaa fi dhukkuba onnee narratti hordofsiiseera. Dhibichi walxaxaa ta’uu isaatiin sirna ya’insa (sochii dhiigaa) irratti rakkina hordofsiisuu isaatiin ujummoon dhiigaa  cufamuu isaatiin harkiikoo dhumaa(nyaatamaa) dhuufuu isaatiin hojii koo akkan hin hojjanne (raawwannee) taasisuun  dhukkubicha biyya alaa dhaqee akkan hordofuf dhaabbileen fayyaa biroo kan naaf mirkaaneessan waan ta’eef himatamaan miidhaa  narraan gaheef itti gaafatamaadha jedhamee akka naaf murtaa’uu fi Biyya Taayilaandi dhaqee yaalamuuf

  • Baasii yaalaa qofaaf qarshii 192,881
  • Sirnaa dhiigaa sirreessuuf baqaqsanii hodhuuf qarshii 114,699
  • Qorannaa dhiigaa eksiree (x-ray) fi qorannaa laburaatooriif qarshii 22100
  • Qorannaa MR’f Qarshii 13,377
  • Tikeetti Xayyaaraa Taayilaandi dhaqanii deebi’uuf qarshii 14,000
  • Baasii Hoteelaa guyyaa 10’f qarshii 6500
  • Baasii Siree Hospitaalaa guyyaa 10’f qarshii 159,949
  • Baasii yaalaa dabalataaf of eggannoof qarshii 100,000
  • Taayilaandii Bankook baasii taaksii,paaspoortii fi baasii biraa qarshii  13,400
  • Dhuukkubsachiisaaf geejiba,hoteela, baasii sanada imalaa qarshii 34,0780
  • Miidhaa Narraa gahuu isaatiin hojii dhaabuu kootiif qarshiin dhabee qarshi 632 hanga himannaan kun Adoolessa keessa dhiyatuttii yadamee qarshii 22,752
  • Benyaa haamilee qarshii 1000 walumaa gala qarshii 694,918(kuma dhibba jahaa fi kuma sagaltamii afuuriifi dhibbaa sagalii fi kudhaa saddet )akka naaf kaffaluu itti naaf murtaa’uu kan jedhu turee .

Himatamaan  jalaas deebii kenneen ogeessi tokkos ta’ee Hospitaalli itti gaafatamummaa guutuun kan gaafatamu dambii oogummaa irra darbee yoo argame yommuu ta’u sababa dambiin cabee /irra darbamee / hojetamuu isaatiin miidhaan himataa irra gahuu  isaa hin ibsamnee.Himattuun biyya alaa dhaqxee yaalamuuf waraqaa/sartafikeetii  ishee dandeessisu Ministeera Eegumsa Fayyaa irraa ragaa hin dhiyeessine.Biyyaa alaatti yaalii ishee barbaachisa yoo jedhame  illee yaalii akkanaa as dhiyoo Keeniyaa yookiin Hinditti  kan kennamu ta’uu isaatiin biyya Taayilanditti yaalamuuf gaafachuun ishee sirri mitii.

Qarshiin 192851(kuma dhibba tokkoof kuma sagaltamii lamaa fi dhibba saddeetifi shantamii tokko) himattuun gaafatte ragaadhaan kan hin deeggaramne ta’uu isaatiin alatti qorannaaf jecha baasiwwan addaa addaa gaafatte sirri miti. Hospitaala guyyaa 10’f akka turtu caqaste qarshiin gaafattes guyyaa lama caalaa hospitaala kan hin turree waan ta’eef baay’ee kan ol ka’eedha.Dhukkubsaachiisaaf jechuun qarshiin gaafatte himatamaan kaffaluu hin qabu. Midhaan irra gahes(ga’es) hojii dhuunfaa ishee kan dhorku ta’uu ragaa hin dhiyeessinee Beenyaa haamilees yoo ta’e  himatamaan himattuuf kaffaluu hin qabu jechuun falmeera.

  M/M Ol’aanaa jalaa  dhimmicha qoratees baasiwwan yaalaa himataa sirritti beekuuf kan rakkisu jechuun himatamaan himataa qarshii 300,000(kuma dhibba sadii)  muraadhaan kaffaluu qaba jedheera.Bitaaf mirgi Murtii M/M Ol’aanaa jalaa kanaa ol’ iyyannoodhaan Mana Murtii Waliigalaa Federaalaatti bitaafi mirgii kan dhiyeessan yommu ta’uu ol’iyyannoon himatamaa jala bu’uuraa seera  s/d/f /h/h/ kwt. 337 yommuu cufamu galmee ol’iyyannoo himataa irratti falmiin taasifamee murtii M/M Ol’aanaa jalaa fooyyeessuun deebii kennaa (himatamaan ol’iyyattuuf M/M jalaatti qarshiin 300,000 murtaa’eef kan shaallagamuuf ta’ee qarshii 694918(kuma dhibba jahaaf kuma sagaltamii afuriif dhibba sagaliif kudha saddeet) akka kaffaluuf jechuun murteessera.Murtii M/M  kanaa irratti iyyataan komachuun iyyata dhaddacha ijibaataa kanaaf kan dhiyeesse yommuu ta’uu qabxiin adda durummaan caqasan (kaasanis) wamamtuu irra miidhaan gahe (hangii beenyaan kaffalamuu qabuu) waan beekamuu  danda’uu  waan ta’eef M/M  jalaa beenyaa muraadhaan murteessuu hin qabaniiyyuu hangi beenyaa muraadhaan murtaa’u gadii aanaa ta’uu qaba.Hanga beenyaa dabalataa M/M/W  ol iyyaanno,hangaa qarshii benyaa dabalataa gadii bu’iuu isaa akka sababaatti fudhaachuun isaa sirrii mitii jedheera. 

Mana Hoji AA Godina Jimma. የጅማ ዞን አቃቤህግ መስሪያቤት's Friends

Waamamtuun iyyata ijibaataaf deebii kenniteen iyyataan miidhaan narra gaheef M/M jalaatti itti gafatamummaa akka qabu  murtaa’ee hanga ijibbataatti lakk. Galmee 58041 komii dhiyeffate M/M/W/F dhimmicha qoratee murtii M/M jalaa dogoggora seeraa bu’uuraa hin rawwatamne jechuun iyyata isaa kufaa kan taasise yommuu ta’uu hanga beenyaa ilaalchisee falmii dhiyeessen aangoo dhaddachaa ijibbaataa wan hin taaneef komiin isaa fudhatamuu hin qabuu jechuun falmiitettii.Iyyataanis deebii waamaamtuuf deebii kennuun  falmii isaa  cimsuun dhiyeessera. Falmiin bitaaf mirgaa akka arman olitti kan dhiyaate yommuu ta’uu nutis M/M/W/F dhaddacha ol’iyyannoo murtii beenyaa kenne irratti dogoggorrii seeraa bu’uuraa  raawwatameera? moo hin raawwatamnee?  ijoo jedhu qabachuun akka itti anutti qoranneerraa. 

Falmii M/M jalaatti taasifameen dhaabbannii fayyaa ( iyyataa) waamamtuuf yaala yeroo tasiisetti rakkoo uumameen fayyaa wamaamtu irra miidhaan kan qaqqabe ta’uu isaatiin miidhaan qaqqabe kun yaala biyya keessaatin kan hin fayyine ta’uu isaatiin biyya Taayilaandi dhaqxee akka yaalamtu murtaa’eera.Haa ta’u malee komii kanaaf qabxii ka’umsaa kan ta’e yaalaa fi baasiiwwan adda addaatif iyyataan wamaamtuuf muradhaan akka kaffalu M/M/W ol kaasee murteessuu isaatii. Akka qajeeltootti sababa miidhaatiin miidhamaan beenyaa kan argatu kasaaraa  miidhaa faana madaalawaa ta’e argachuun ta’uu S/H/H kwt. 2090’n kan tume yommuu ta’u namni miidhaaf itti gaafatamaa ta’u itti gaafatamummaan isaa miidhaa miidhamaa irra gahe faana walqixa ta’e madaalamee kaffaluut irra jira.

     Dhimma qabanne irratti garu M/M/W dhaddachi  ol’iyyannoo miidhaa qaqqabeef  beenyaa kaffalchiisuuf muraa akka filannootti fudhateera.Kanaaf qabxiiwwan gurguddoon (ijoon) akka sababaatti caqasaman baasiin yaalaa waamamtuun dhiyeessite ragawwan barbaachiisoo baasii yaalaa dhiyaatee kan caaudhaa.Waamamtuuf dhukkubsachiiftuun kan barbaachisu yoo ta’e baasiin isaa hangam akka ta’e gamanumaan beekuun kan rakkisuudha.Akka guutuu addunyaatti qaala’insii meeshaa gaaffi baasii yaalaa waamamtuuf gahee qabaata. Gatiin jijjiirra birri gadii bu’uun isaa hanga qarshi waamamtuun yaalaa na barbaachiisa jettee gaafatte irratti garaagarummaa hordofsiisuu danda’a kan jedhuudha.

Members

Jimmaa Attorney Media — understand law
websayiiti kenya irrattii akamin akkawuntii banattuu
Monday
9:00 am – 5:00 pm
Tuesday
9:00 am – 5:00 pm
Wednesday
9:00 am – 5:00 pm
Thursday
9:00 am – 5:00 pm
Friday
9:00 am – 5:00 pm
Saturday
Closed
Sunday
Closed

Latest updates

Leave a Reply