Posted in Pdf, universal laaws, universal laws

Convention on the Recognition and Enforcement of Foreign Arbitral Awards The 1958 New York Convention pdf

Introduction
Objectives
Recognizing the growing importance of international arbitration as a means of settling international commercial disputes, the Convention on the Recog-nition and Enforcement of Foreign Arbitral Awards (the Convention) seeks to provide common legislative standards for the recognition of arbitration agreements and court recognition and enforcement of foreign and non-. domestic arbitral awards. . The term “non-domestic” appears to embrace awards which, although made in the state of enforcement, are treated as “foreign” under its law because of some foreign element in the proceedings, e..g. . another State’s procedural laws are applied..
The Convention’s principal aim is that foreign and non-domestic arbitral awards will not be discriminated against and it obliges Parties to ensure such awards are recognized and generally capable of enforcement in their jurisdiction in the same way as domestic awards. . An ancillary aim of the Convention is to require courts of Parties to give full effect to arbitration agreements by requiring courts to deny the parties access to court in con-travention of their agreement to refer the matter to an arbitral tribunal..

Mana Hoji AA Godina Jimma. የጅማ ዞን አቃቤህግ መስሪያቤት's Friends

Key provisions

The Convention applies to awards made in any State other than the State in which recognition and enforcement is sought. .It also applies to awards “not considered as domestic awards”. . When consenting to be bound by the. Convention, a State may declare that it will apply the Convention.

  • in respect to awards made only in the territory of another Party and.
  • only to legal relationships that are considered “commercial” under its domestic law..

The Convention contains provisions on arbitration agreements. . This aspect was covered in recognition of the fact that an award could be refused . enforcement on the grounds that the agreement upon which it was based might not be recognized. .Article II (1) provides that Parties shall recognize written arbitration agreements. .

In that respect, UNCITRAL adopted, at its thirty-ninth session in 2006, a Recommendation that seeks to provide guidance to Parties on the interpretation of the requirement in article II (2) that an arbitration agreement be in writing and to encourage application of article VII (1) to allow any interested party to avail itself of rights it may have, under the law or treaties of the country where an arbitration agreement is sought to be relied upon, to seek recognition of the validity of such an arbitration agreement. .

The central obligation imposed upon Parties is to recognize all arbitral awards within the scheme as binding and enforce them, if requested to do so, under the lex fori. .Each Party may determine the procedural mechanisms that may be followed where the Convention does not prescribe any requirement..

The Convention defines five grounds upon which recognition and enforce-ment may be refused at the request of the party against whom it is invoked. . The grounds include incapacity of the parties, invalidity of the arbitration agreement, due process, scope of the arbitration agreement, jurisdiction of the arbitral tribunal, setting aside or suspension of an award in the country in which, or under the law of which, that award was made. .The Convention defines two additional grounds upon which the court may, on its own . motion, refuse recognition and enforcement of an award. . Those grounds relate to arbitrability and public policy..

The Convention seeks to encourage recognition and enforcement of awards in the greatest number of cases as possible. .That purpose is achieved through article VII (1) of the Convention by removing conditions for recognition and enforcement in national laws that are more stringent than the conditions in the Convention, while allowing the continued application of any national provisions that give special or more favourable rights to a party seeking to enforce an award. . That article recognizes the right of any interested party to avail itself of law or treaties of the country where the award is sought to be relied upon, including where such law or treaties offer a regime more favourable than the Convention..

Entry into force

The Convention entered into force on 7 June 1959 (article XII)..

How to become a party

The Convention is closed for signature. . It is subject to ratification, and is open to accession by any Member State of the United Nations, any other

State which is a member of any specialized agency of the United Nations, or is a Party to the Statute of the International Court of Justice (articles VIII and IX)..

Optional and/or mandatory declarations and notifications

When signing, ratifying or acceding to the Convention, or notifying a terri-torial extension under article X, any State may on the basis of reciprocity declare that it will apply the Convention to the recognition and enforcement of awards made only in the territory of another Party to the Convention. . It may also declare that it will apply the Convention only to differences arising out of legal relationships, whether contractual or not, which are considered as commercial under the national law of the State making such declaration (article I)..

Denunciation/Withdrawal

Any Party may denounce this Convention by a written notification to the Secretary-General of the United Nations. .Denunciation shall take effect one year after the date of the receipt of the notification by the Secretary-General (article XIII)..

 

 

sign up
Posted in Barruu xinxala seeraa, hubannoo seeraa, Pdf

Barruu Xinxala Murtii

Itti Gaafataamummaa Waliigalteen Alaa Dhaabbilee Fayyaa Vs Murtii Dhaddacha Ijibaattaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa lakk.Galmee 64590 irratti kenne

Qophessaan Obboo Mulugetaa Magarsaa

1.1. Seensa

Dhaabbileen fayyaa bu’ura waliigaltee yaalamtoota faana qabaniin itti gaafatamummaa kan qaban ta’uun ni beekama.Biyyootni itti gaafatamummaa kana mirkaneessan maddi seera isaanii sirna seeraa sivil ti.Akkuma beekamu sirni kun seerotni bifa kitaabaatin kan qindaa’anii taa’aniidha.Akka Biyya keenyaattis seerotni baay’een bifa kitaabaatin gurmaa’anii kan jiran yommuu ta’u isaan keessaa,s/d/f/y,s/d/f/h/h,s/h/h,s/y, fi kkf’n caqasuun ni danda’ama. Biyya keenya dabalatee Jaappaan,Jarman,Kooriyaa Kibbaa,Chaayinaa,Xaaliyaan dabalatee biyyootni addunyaa baay’een sirna siviilii kana hordofaniidha.Kana ta’uu isaatin biyyotni sirna kana hordofan walitti dhufeenyi dhaabbilee fayyaa fi yaalamaa jidduu jiru maal fakkaachuu akka qabu seera isaanii keessatti tarreessu.Bu’ura kanaan itti gaafatamummaa mirkaneessu.[1]

Faallaa kanaa immoo biyyoota sirna kooman low hordofan keessatti madda seera isaanii aadaa,baratama fi murtiiwwan M/M kennaman fa’i.Biyyoota sirna kana hordofan keessatti dhaabbileen fayyaa yaalamtoota faana waliigaltee hin galani.Itti gaafatamummaan waliigalteen osoo hin taane wanta keessa isaanitti beekanii irratti waliigalani jedhaniit waan amananii fi ogeessotni fayyaa doggoggora oogummaa uumaniif yommuu itti gaafataman uwwisa inshuraansii qabu waan ta’eef waliigalteen ala itti gaafatamummaan isaanii mirkanoofnaan miidhamaaf beenyaa kennuun bu’aa bahii baay’ee waan hin qabneefi.[2]

 Akka biyya keenyaatti  seenaan dhaabbilee  fayyaa kan jalqabee bara 1906 irraa jalqabee ta’uun ni beekamaa  bara 1948 Ministeerri  fayyaa erga dhaabbatee (hundaa’ee) booda  dhaabbilee fayyaa  lakka’uuf illee nama rakkisan kan hunda’an  ta’uu hubachuun ni danda’ama.Kanaaf barreffama kana keessatti itti gafatamummaa dhaabbileen fayyaa mirkaneessun ni danda’ama?moo hin danda’amuu? isa jedhu  ilallaa.  

Seeraa hariiroo hawaasaa keessatti dhaabbileen fayyaa dogoggora uumaniif itti gafatamummaa ni qabu jedha.Itti gaafatamummaan isaan qaban qabatamaan akkamii kan jedhu dhimma barreeffama kana keessatti ilaalamuudha.Itti gaafatamummaan mirkanaa’uu danda’u isa kam akka ta’e kan xinxalamu ta’a.

[1] Andaargee Kaasee (Abukaattoo) Kitaaba Seeraa Hunda Qabate maxxansa 4ffaa fuula 196

[2] Isa lakk.1ffaa irratti caqasame

1.2. Gaaffiiwwan barruu kanaan deebi’aan

  • Dhimmotnii dogoggoraa Oogummaa jedhaman Maal fa’ii?
  • Dogoggora Ogeessa fayyaatin uumameef eenyutu gaafatama?
  • Itti Gaafatamummaa mirkanaa’e akkamitti shallaguun/tilmaamuu dandeenya?

Kanaan wal qabatee dogoggorri oogummaa yaalaa akkuma baay’inaa fi bal’ina ogummichaa garaagarummaa waan qabuuf gocha tokko taasifamee  ilaalamuu hin qabuu

Adabbii kennamuun walqabatee walfakkataa ta’uu  akka hin dandeenyee kan beekamuudha. 

Beenyaa gaafachuudhaan walqabatee    beenyaan shallagamu walfakkaataa ta’uu dhiisuu danda’a sababni isaa immoo beenyaan tokko tokko kan murtaa’u  muraadhan waan ta’eef

Dhimma beenyaa gaafachuun walqabatee himannaan dhiyaatu adeemsa isa kamiin hoogganamuu qaba kan jedhu ijoo A/A irratti xiyyeeffachuu qabuudha.Sababni isaa immoo A/A qaama adda addaa bakka bu’eet falma waan ta’eef.

Mana Hoji AA Godina Jimma. የጅማ ዞን አቃቤህግ መስሪያቤት's Friends

1.3. Dhimmaa Qabatamaa

Dhimma kanaan walqabatee dhimma qabatamaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa  Dhaddacha Ijibbataatiin  murtaa’ee akka armaan gaditti kan  ilaallu ta’a.

Dhaabbannii fayyaa dogoggora oogummaa  uumameen miidhaa yaalamaa irraan yoo gahe kan itti gaafatamu ta’uu s/h/h  2129 fi 2130 irraa hubachun kan danda’amuu ta’uu  Dhaddachi Ijibbataa Mana Murtii Waliigala Federaalaa lakk.G. 64590 ta’e irratti dhimma iyyataa dhaabbata Meeri Istoopsi fi waamamtuu addee  Sannaayit  Alamaayyoo  jidduu ture irratti M/M/W murtii M/M jalaa cimsuun murtiin kenne yaada kewwata kanaa kan cimsuudha. 

Dhimmicha hubachuuf akka dandaa’amutti Afaan Oromotti akka  armaan gadiitti hiikuuf  yaalameera,

Wamaamtuun Ijibbaataa M/M  ol’aanaa jalaatti ijoo  himannaa dhiyeessiten dhaabbatta himatamaa (iyyataa ijibbaataa) qorannaan naaf taasifamee  qoricha dahuu ittisuu (Noorpilaant) jedhamu irre koo  keessatti akka awwaalamu ergaa taasisee booda qorichichii dhukkuba (dhibee) waan narratti hordofsiiseef himatamaan ogeessuma isaatiin qorichichi akka bahu yommu taasisuu ogeessotni of eggannoo barbaachiisaa gochuu dhiisuu isaaniitiin harki koo qorichichi keessatti awwaalame  dhukkubbii fi daraaraa wal irraa hin citneef  kan na saaxile ta’uu  isaatiin dabalatatti harmaa fi  dugdaa ko irraatti dhukkubbii narra gahe irraa kan ka’e dhukkuba dugdaa, dhiitoo fuulaa fi dhukkuba onnee narratti hordofsiiseera. Dhibichi walxaxaa ta’uu isaatiin sirna ya’insa (sochii dhiigaa) irratti rakkina hordofsiisuu isaatiin ujummoon dhiigaa  cufamuu isaatiin harkiikoo dhumaa(nyaatamaa) dhuufuu isaatiin hojii koo akkan hin hojjanne (raawwannee) taasisuun  dhukkubicha biyya alaa dhaqee akkan hordofuf dhaabbileen fayyaa biroo kan naaf mirkaaneessan waan ta’eef himatamaan miidhaa  narraan gaheef itti gaafatamaadha jedhamee akka naaf murtaa’uu fi Biyya Taayilaandi dhaqee yaalamuuf

  • Baasii yaalaa qofaaf qarshii 192,881
  • Sirnaa dhiigaa sirreessuuf baqaqsanii hodhuuf qarshii 114,699
  • Qorannaa dhiigaa eksiree (x-ray) fi qorannaa laburaatooriif qarshii 22100
  • Qorannaa MR’f Qarshii 13,377
  • Tikeetti Xayyaaraa Taayilaandi dhaqanii deebi’uuf qarshii 14,000
  • Baasii Hoteelaa guyyaa 10’f qarshii 6500
  • Baasii Siree Hospitaalaa guyyaa 10’f qarshii 159,949
  • Baasii yaalaa dabalataaf of eggannoof qarshii 100,000
  • Taayilaandii Bankook baasii taaksii,paaspoortii fi baasii biraa qarshii  13,400
  • Dhuukkubsachiisaaf geejiba,hoteela, baasii sanada imalaa qarshii 34,0780
  • Miidhaa Narraa gahuu isaatiin hojii dhaabuu kootiif qarshiin dhabee qarshi 632 hanga himannaan kun Adoolessa keessa dhiyatuttii yadamee qarshii 22,752
  • Benyaa haamilee qarshii 1000 walumaa gala qarshii 694,918(kuma dhibba jahaa fi kuma sagaltamii afuuriifi dhibbaa sagalii fi kudhaa saddet )akka naaf kaffaluu itti naaf murtaa’uu kan jedhu turee .

Himatamaan  jalaas deebii kenneen ogeessi tokkos ta’ee Hospitaalli itti gaafatamummaa guutuun kan gaafatamu dambii oogummaa irra darbee yoo argame yommuu ta’u sababa dambiin cabee /irra darbamee / hojetamuu isaatiin miidhaan himataa irra gahuu  isaa hin ibsamnee.Himattuun biyya alaa dhaqxee yaalamuuf waraqaa/sartafikeetii  ishee dandeessisu Ministeera Eegumsa Fayyaa irraa ragaa hin dhiyeessine.Biyyaa alaatti yaalii ishee barbaachisa yoo jedhame  illee yaalii akkanaa as dhiyoo Keeniyaa yookiin Hinditti  kan kennamu ta’uu isaatiin biyya Taayilanditti yaalamuuf gaafachuun ishee sirri mitii.

Qarshiin 192851(kuma dhibba tokkoof kuma sagaltamii lamaa fi dhibba saddeetifi shantamii tokko) himattuun gaafatte ragaadhaan kan hin deeggaramne ta’uu isaatiin alatti qorannaaf jecha baasiwwan addaa addaa gaafatte sirri miti. Hospitaala guyyaa 10’f akka turtu caqaste qarshiin gaafattes guyyaa lama caalaa hospitaala kan hin turree waan ta’eef baay’ee kan ol ka’eedha.Dhukkubsaachiisaaf jechuun qarshiin gaafatte himatamaan kaffaluu hin qabu. Midhaan irra gahes(ga’es) hojii dhuunfaa ishee kan dhorku ta’uu ragaa hin dhiyeessinee Beenyaa haamilees yoo ta’e  himatamaan himattuuf kaffaluu hin qabu jechuun falmeera.

  M/M Ol’aanaa jalaa  dhimmicha qoratees baasiwwan yaalaa himataa sirritti beekuuf kan rakkisu jechuun himatamaan himataa qarshii 300,000(kuma dhibba sadii)  muraadhaan kaffaluu qaba jedheera.Bitaaf mirgi Murtii M/M Ol’aanaa jalaa kanaa ol’ iyyannoodhaan Mana Murtii Waliigalaa Federaalaatti bitaafi mirgii kan dhiyeessan yommu ta’uu ol’iyyannoon himatamaa jala bu’uuraa seera  s/d/f /h/h/ kwt. 337 yommuu cufamu galmee ol’iyyannoo himataa irratti falmiin taasifamee murtii M/M Ol’aanaa jalaa fooyyeessuun deebii kennaa (himatamaan ol’iyyattuuf M/M jalaatti qarshiin 300,000 murtaa’eef kan shaallagamuuf ta’ee qarshii 694918(kuma dhibba jahaaf kuma sagaltamii afuriif dhibba sagaliif kudha saddeet) akka kaffaluuf jechuun murteessera.Murtii M/M  kanaa irratti iyyataan komachuun iyyata dhaddacha ijibaataa kanaaf kan dhiyeesse yommuu ta’uu qabxiin adda durummaan caqasan (kaasanis) wamamtuu irra miidhaan gahe (hangii beenyaan kaffalamuu qabuu) waan beekamuu  danda’uu  waan ta’eef M/M  jalaa beenyaa muraadhaan murteessuu hin qabaniiyyuu hangi beenyaa muraadhaan murtaa’u gadii aanaa ta’uu qaba.Hanga beenyaa dabalataa M/M/W  ol iyyaanno,hangaa qarshii benyaa dabalataa gadii bu’iuu isaa akka sababaatti fudhaachuun isaa sirrii mitii jedheera. 

Mana Hoji AA Godina Jimma. የጅማ ዞን አቃቤህግ መስሪያቤት's Friends

Waamamtuun iyyata ijibaataaf deebii kenniteen iyyataan miidhaan narra gaheef M/M jalaatti itti gafatamummaa akka qabu  murtaa’ee hanga ijibbataatti lakk. Galmee 58041 komii dhiyeffate M/M/W/F dhimmicha qoratee murtii M/M jalaa dogoggora seeraa bu’uuraa hin rawwatamne jechuun iyyata isaa kufaa kan taasise yommuu ta’uu hanga beenyaa ilaalchisee falmii dhiyeessen aangoo dhaddachaa ijibbaataa wan hin taaneef komiin isaa fudhatamuu hin qabuu jechuun falmiitettii.Iyyataanis deebii waamaamtuuf deebii kennuun  falmii isaa  cimsuun dhiyeessera. Falmiin bitaaf mirgaa akka arman olitti kan dhiyaate yommuu ta’uu nutis M/M/W/F dhaddacha ol’iyyannoo murtii beenyaa kenne irratti dogoggorrii seeraa bu’uuraa  raawwatameera? moo hin raawwatamnee?  ijoo jedhu qabachuun akka itti anutti qoranneerraa. 

Falmii M/M jalaatti taasifameen dhaabbannii fayyaa ( iyyataa) waamamtuuf yaala yeroo tasiisetti rakkoo uumameen fayyaa wamaamtu irra miidhaan kan qaqqabe ta’uu isaatiin miidhaan qaqqabe kun yaala biyya keessaatin kan hin fayyine ta’uu isaatiin biyya Taayilaandi dhaqxee akka yaalamtu murtaa’eera.Haa ta’u malee komii kanaaf qabxii ka’umsaa kan ta’e yaalaa fi baasiiwwan adda addaatif iyyataan wamaamtuuf muradhaan akka kaffalu M/M/W ol kaasee murteessuu isaatii. Akka qajeeltootti sababa miidhaatiin miidhamaan beenyaa kan argatu kasaaraa  miidhaa faana madaalawaa ta’e argachuun ta’uu S/H/H kwt. 2090’n kan tume yommuu ta’u namni miidhaaf itti gaafatamaa ta’u itti gaafatamummaan isaa miidhaa miidhamaa irra gahe faana walqixa ta’e madaalamee kaffaluut irra jira.

     Dhimma qabanne irratti garu M/M/W dhaddachi  ol’iyyannoo miidhaa qaqqabeef  beenyaa kaffalchiisuuf muraa akka filannootti fudhateera.Kanaaf qabxiiwwan gurguddoon (ijoon) akka sababaatti caqasaman baasiin yaalaa waamamtuun dhiyeessite ragawwan barbaachiisoo baasii yaalaa dhiyaatee kan caaudhaa.Waamamtuuf dhukkubsachiiftuun kan barbaachisu yoo ta’e baasiin isaa hangam akka ta’e gamanumaan beekuun kan rakkisuudha.Akka guutuu addunyaatti qaala’insii meeshaa gaaffi baasii yaalaa waamamtuuf gahee qabaata. Gatiin jijjiirra birri gadii bu’uun isaa hanga qarshi waamamtuun yaalaa na barbaachiisa jettee gaafatte irratti garaagarummaa hordofsiisuu danda’a kan jedhuudha.

Members

Jimmaa Attorney Media — understand law
websayiiti kenya irrattii akamin akkawuntii banattuu
Monday
9:00 am – 5:00 pm
Tuesday
9:00 am – 5:00 pm
Wednesday
9:00 am – 5:00 pm
Thursday
9:00 am – 5:00 pm
Friday
9:00 am – 5:00 pm
Saturday
Closed
Sunday
Closed

Latest updates

Posted in Barruu xinxala seeraa, Pdf

Barruu Xinxala Seeraa PDF

Qophessaan Obboo Abdusalam Muhammad

Abbaa Alangaa
Obboo Abdusalam hogganaaa MHAAAS

GALMEE YAKKAA MURTII ABBAA ALANGAATIIN CUFAMUU FI BU’AA SEERAA HORDOFSIISU ILAALCHISEE XINXAALA SAKATTA’INSA SEERAA

QOPHEESSAAN :Abdusalaam Mahaammad Hasan

Abbaa Alangaa Aanaa Sigimoo

http://mhaaas.wordpress.com

BOQONNAA TOKKO
SEENSA
YAADA WALIIGALAA ;-Galmee Murtii Abbaa Alangaatiin cufuu


Bu’uura Labsii lakk.214/2011, Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf baheen aangoofi gahee hojii Mana Hojichaa gama qorannaa yakkaa gaggeessuu, qorannaa yakkaa hoogganuu fi Galmee qorannoo irratti bu’uura seeraatiin Murtii kennuun ifaan taa’ee jira . seera Deemsaa Falmii yakkaa biyya keenyaa jalatti gahee Abbaa Alangaa galmee qorannoo waliin walqabateee murtii kennuu akka danda’u .Akkasumaas JBAH dhimmoota yakka adda addaa irra deebiin qoratamee bahe jalattiis Gaheen abbaa Alangaa Galmee qorannaa yakkaa waliin walqabatee hojmaata ifa ta’een deeggaruun tajaajila si’ataafi qulqullina qabu kennuun Labsicha hojiirra oolchuuf taa’ee jira.
Gahee fi Aangoo Abbaa Alangaatiif seeraan kenname keessaa Galmee Yakkaa adeemsa qorannoo irra jiruu fi kan qorannoon isaa xumurame irratti murtii kennuun isa tokkoo dha. Galmeen qorannoo tokko mirga nama baayyee kan ofkeessatti hammatee dha . mirga nama yakkaan shakkamee, mirga miidhamaa dhuunfaa fi dantaa mootummaa ykn ummataa qabaachuu danda’a. kanaaf Xiyyeeffannaa guddaadhaan dhimma ilaalamuu qabu akka tahe hubachuun barbaachisaa dha.
Akka qajeeltootti Namni Yakkaan miidhamee fi Ummatni bal’aan tilmaamni sirrii isaan qaban namni yakka raawwate seeraaf dhiyaatee haqni akka bahuudha.Tilmaani kunii fi mirgi miidhamaa sababa shakkamaan seeraaf dhiyaatee himatamee haqni hin mirkanoofneef wanta caljedhamee bira darbamuu miti. mirgootni kunii fi Tilmaamni kunneen akka garee hundaafu qixa ta’eetti madaalliin isaa eegamuu qaba.
Barreeffama qorannoo gabaabaa kanaanis galmee qorannoo cufuu fi bu’aa galmee qorannoo cufuun qaamolee kanneen irratti qabu ,ilaalchisee seera sakatta’uun hanqina jiru kan ilaallu ta’a.

1.1 Hima Rakkoo


Galmee yakkaa qorannoo irra jiruu fi qorannoon isaa xumurame bu’uura seeraatiin cufuun Aangoo fi gahee Abbaa Alangaatiif seeraan kenname ta’uun beekkamaa dha. Haa ta’u malee yeroo baay’ee Qabatama hojii keessatti kan beekkamu bu’uura S/D/F/Y keewwata 42(1a)tiin sababa Ragaa Gahaan himata dhiyessisu hin jiru jedhuun galmee cufuu dha. Akkasumaas Dhimmoota biroo galmeen qorannoo ittiin cufamu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf sababa ta’an irratti hubannoon walfakkaataan hin jiru. Sababnisaas dhimmootni kunniin haala hunda hammatee fi Iftoomina qabuun seera deemsa falmii yakkaa amma hojiirra jiru keessatti kaa’amuu dhabuu dha. Akkasumaas Wixineen Seerri deemsa Falmii yakkaa fi ragaa yeroon mirkanaa’uu dhabuu irraa kan ka’ee fi Labsii 214/2011 mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa hundeessuuf bahe hojiirra oolchuuf Dambii fi qajeelfamni ifa tahe qorannoon yakkaa ittiin hogganamu bahuu dhabuun hanqinni seeraa gama kanaan uumamaa jira. waan ta’eef Barreeffama kanaan Gaaffiiwwan armaan gadiitiif deebii barbaaduuf Sakatta’insa seeraa gaggeessuun Hanqinoota seeraa xinxaaluuf Yaalla.
Gaaffiiwwan kunneenis ;
• Galmee qorannoo cufuun ykn Himannaa dhiyeessuu dhiisuun maal akka ta’ee fi haalotni ykn ulaagaan seeraan tarraa’an galmee qorannoo cufuuf ykn himannaan akka hin dhiyaanne murteessuuf bu’uura ta’an maal akka ta’e haguuggii seeraa biyya keenyaa fi Muuxannoon biyyoota biroo ni ilaalama.
• Faayidaa Ummataatiif jecha haalli galmee qorannoo yakkaa itti addaan citu fi himannaan itti hin dhiyaanne maal akka ta’e haguuggii seeraa biyya keenyaa fi Muuxannoon biyyoota biroo ni ilaalama.
• bu’aan seeraa Galmee qorannoo cufuu ykn Himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisu maal akka ta’e haguuggii seeraa jiru waliin ni ilaalama.
• Bu’aa Murtii A/Alangaa Galmee cufuun walqabatee qaamni murtii abbaa alangaatti hin quufne mirga akkamii qabaata. fkn miidhamaan dhuunfaa,Poolisiin,


1.2 Kaayyoo Gaggeessa Qorannoo
Qorannoon kun Murtii Galmee qorannoo Yakkaa bu’uura seeraatiin cufuu Abbootii Alangaa ilaalchisee hanqinaalee gama seeraatiin jiran sakatta’ee adda baasuun Abbootiin alangaa dirqama isaan irraa eegamu haala kamiin bahuu akka qabanii fi deeggarsa mootummaan taasisuu qabu maal akka ta’e akeekuun hojiin haqa baasuu qulqullinaa fi saffina barbaadamuun akka hojjetamuuf gumaacha taasisa. Galmee qorannoo irratti murtii kennuu ilaalchisee hanqinaalee gama seeraa jiran qulqulleessuu fi furmaata hanqinaalee akeekuu dha.
1.3 Faayidaa Qorannoo
Qorannoon kun adeemsa kaayyoo qorannoo armaan olitti tarreeffaman galmaan gahuu keessatti Galma Gahinsa sochii qorannoo yakkaa haqa baasuuf taasfamuu fi Faayidaa ummataa fi mootummaa kabajchiisuuf bu’aalee deeggaran ni gumaacha. Hanqinaalee seeraa keessatti mul’atan adda baasuun fi Hubannoo Walfakkaataa uumuun dandeettii raawwachiistummaa Abbootii Alangaa cimsuun, hojiin Qorannoo yakkaa fi murtii haqaa kennisiisuu haala qulqullina, fi dhaqqabummaa qabuun akkasumas haala amantaa uummataa horachuu danda’uun akka hojjetamu deeggarsa taasisa. Haaluma kanaan, hojiin gaggeessa qorannoo kanaa faayidaalee gama hojii qorannoo yakkaa fi murtii haqaa kennisiisuu akka Mana Hojii Abbaa Alangaatti hojjetamu ilaalchisee hubannoon jiru akka cimu gochuutti dabalee hanqina hog-barruu gama kanaan jiru dhiphisuu keessatti gahee guddaa taphata.

Mana Hoji AA Godina Jimma. የጅማ ዞን አቃቤህግ መስሪያቤት's Friends


1.4 Daangaa Qorannoo
Seerri qorannoon kun irratti xiyyeeffatu seera Galmee qorannoo yakkaa cufuu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee sadarkaa biyya keenyaatti jiruu fi seera sadarkaa naannoo keenyaatti jiru kan ilaallatu sakatta’uu tahee qabatama Raawwii hojiirra oolmaa seeraa fi hojimaataa tokkoon tokkoo manneen hojii A/A Federaalaa fi Naannoo gadi fageenyaan kan xinxaaluu miti.
1.5 Mala Qorannoo
Qoranannoon kun mala qorannoo akkamtaa bu’uura godhachuun gaggeeffame. Seerota akka labsiilee, qajeelfamootaa, fi maanuwaalotaa, barreeffamoota biroo galmee qorannoo yakkaa cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuu wajjiin hidhata qaban sakatta’insa taasisuun ilaalamee jira. Haaluma kanaan, seerota bahanii hojiirra jiran,Wixinee seeraa, fi hogbarruu rogummaa qaban, akkasumaas marsariitii adda addaa sakatta’uun hanqinaalee gama seeraa mul’atan fi mul’achuu danada’an adda baasuu fi furmaata akka argatan akeekuu irratti hojjetameera.
1.6 Caaseffama Qorannichaa
Qorannoon kun kutaa Afuritti kan qoodamee dha. Kutaa tokkoffaan Seensa olitti ilaalame yommuu ta’u ,kutaa lammaffaan sakatta’a ogbarruu fi seerotaati.Kutaa Sadaffaan Sakatta’a ogbarruu Muxannoo biyyoota biroo muraasaati .Kutaa Afraffaa fi inni dhumaa Bu’aa galmee qorannoo cufuun fi himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisuu ilaalchisee sakatta’insa seera biyya keenyaatii fi Akkasumaas argannoowwan gurguddoo akka Yaada guduunfaatti bakka itti dhiyaatanii fi Furmaataa akeekaman kan hammatee dha.
1.7 Hanqina Qorannichaa
Qorannoon tokko yommuu gaggeeffamu Baasii fi yeroo gahaa argachuun dhimma muteessaa dha. Haa ta’u malee Barreeffama gabaabaa kana qopheessuuf yeroo boqonnaa sanbataa fi dilbataa gabaabaa jiru irraa aarsaa godhamee kan gaggeeffamee fi Maddi ragaa hunda galeessa waan hin taaneef hanqina baay’ee waliin dhimmoota ilaalamuu qabu hundaa kan of keessatti hammate miti. Irra caalatti barreeffamichi ka’umsaaf ni ta’a jedhamee kan qophaa’e ta’uu hubachuun gaarii dha.


BOQONNAA LAMA
GALMEE QORANNOO YAKKAA CUFUU FI HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU: SAKATTA’INSA OGBARRUU FI SEEROTA BIYYA KEENYAA


2.1 GALMEE QORANNOO YAKKAA CUFUU
Sirna haqa yakkaa biyya keenyaa jalatti Galmee qorannoo cufuu hiikkoon kallattiin kenname jiraachuu baatuus Haalawwan galmeen qorannoo tokko itti cufamu , tarreessuun ibsamee jira.
Gaaleewwan ‘Galmee qorannoo yakkaa cufuu’ , ‘Galmee qorannoo Poolisii Cufuu’ , ‘Galmee qorannoo addaan kutuu’ ,fi ‘Qorannoon yakkaa addaan cituu’ jedhu iddoo galumsaa waljijjiiruun bakka kan walbu’uu fi Yaadrimee walfakkaataa kan ibsan yoo ta’u, adeemsi qorannoo yakkaa xumura irra osoo hin gahin bu’uura seeraatiin addaan cituu isaa kan agarsiisanii fi haalota itti addaan citu imaammata,seeraa fi hojimaata qorannoon yakkaa ittiin hogganamuun tarreeffamee jiru irratti hundaa’uun murtii Abbaa Alangaa kan barbaadaniidha. Fkn Seerri deemsa Falmii yakkaa biyya keenyaa Keewwata 39 jalatti Galmee ‘qorannoo Poolisii Cufuu’ jechuun fayyadamamuun,Labsii lakk.214/2011,kwt 7(8) jalatti ‘Qorannoo addaan kutuu’ ,Maanuwaalii Yakkoota Adda Addaa MHAAWO kwt 81 jalatti ‘galmee qorannoo addaan kutuu’ ,Imaammata haqa yakkaa biyya keenyaa lakk.3.9 jalatti ‘qorannoon yakkaa addaan cituu’, fi Wixinee Seera deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa kwt 156 jalatti ‘Galmee qorannoo Cufuu’ jechuun Fayyadamamee jira.
Garuu asirratti wanti dagatamu hin qabne haalotni(ulaagaawwan) seeraa murtiin Galmeen qorannoo ittiin cufamu ykn qorannoo addaan kutuun irratti hundaa’uu fi murtiin himannaa dhiyeessuu dhiisuu irratti hundaa’ee kennamu daangaaa ifa tahe kan hin qabne fi darbees iddoo lamaanitti kan argamuu dha. kuni kan agarsiisu galmichi sadarkaa kamirattuu osoo jiruu haalotni kun jiraachuu hubatamnaan Baasii fi yeroo mootummaa qusachuuf ykn Faayidaa ummataatiif jecha. galmee qorannoo addaan kutuu ykn erga qorannoon dhume booda illee yoo hubatame himannaa dhiyeessuu dhiisuun akka danda’amu dha.
Akkuma beekkamu Seera biyyattii bahan kamiyyuu duuba Imaammatni waan jiruuf ykn seerri imaammata biyyattiin hordoftu irraa waan madduuf jalqaba Imaammata haqa yakkaa jiru sakatta’uun barbaachisaadha.
Imaammata Haqa Yakkaa Mootummaa Federaala Dimokiraatawaa Republika Itoophiyaatiin bara 2003 bahe lakk. 3.9 jalatti haalota qorannoon yakkaa itti addaan citu ibsamee jira.
3.9 Haalota qorannoon yakkaa itti addaan citu ; Adeemsi qorannoo yakkaa haalota itti addaan citu ilaalchisee seerotni bahan dhimmoota ijoo armaan gadii bifa hammateen bocamuu qaba. Isaaniis ፡-
(A) Abbaan Alangaa sababni gahaan seeraan adda bahee tumame jiraachuu yommuu amane adeemsa qorannoo yakkaa gaggeeffamaa jiru akka addaan citu gochuu qaba. Qorannoon yakkaa kamiyyuu yakkichi baraarsaan ykn darbiinsa yeroon hafaa yoo tahe,kanaan dura mana murtii aangoo qabuun murtii dhumaa kan argate yoo ta’e,yakka raawwachuu dhabuun isaa haalonni shakkisiisan yoo qunnaman ykn Abbaan Alangaa Waliigalaa Faayidaa ummataatiif jecha ajaja yoo kenne addaan cita.
(B) Hidhaa salphaadhaan ykn bu’uura seeraatiin Iyyannoo dhuunfaan qofa kan adabsiisanii fi nama dhuunfaa qofarratti yakkoonni raawwataman miidhamaa dhuunfaa fi shakkamaa gidduutti araarri yoo raawwate dhimmicha irratti qorannoon ykn himanni gaggeeffamaa jiru kaka’umsa ykn gaafatamummaa qaamolee kanaatiin addaan cita.
(C)Ajaja Abbaa Alangaatiin qorannoon addaan cite ,adeemsi isaa addaan cituuf haalli sababa ta’ee ture yoo jijjiirame ykn yommuu hafaa ta’e Ajaja Abbaa Alangaa Waliigalaatiin iddoo addaan citerraa akka itti fufu ykn eegalu gochuun ni danda’ama
Seerri deemsa Falmii yakkaa biyya keenyaas Keewwata 39 jalatti Galmee qorannoo Poolisii Cufuu jechuunis ;A/Alangaa Galmee qorannoo Poolisii kan cufu shakkamaan; A) yoo du’e ykn B)Umurii waggaa 9 gad yoo ta’ee ykn C)seera addaa jalatti ykn seera mootummaa Idil-adunyaa ykn mirga himatamuu dhabuu sababa Diplomaasawaa . jechuun bifa tarreeffamaan kaa’ee jira,.
Galmee qorannoo yakkaa irratti murtii galmeen haa cufamuu ykn qorannaan addaan haa cituu kennuun Aangoo fi Gahee hojii abbaa Alangaatiif seeraan kenname keessaa isa tokkoodha. Kuniis bu’uura Labsii mana hojii Abbaa Alangaa waliigalaa Oromiyaa hundeessuuf bahe Labsii lakk.214/2011 kwt7(8) fi Labsii Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaa lakk.943/2008 kwt 6(3a) jalatti bifuma walfakkaatuun ifaan tumamee jiruun Aangoo Abbaan Alangaa Murtii Galmee qorannoo irra jiru ykn adeemsa qorannoo ilaalchisee kennuu waliin walqabatee haala itti aanee jiruun tumamee jira.
….Seerota biraatiin aangoon Poolisiif kenname akkuma eegametti ta’ee, dhimmoota yakkaa aangoo Mana Murtii Naannichaa ta’an, akkasumas dantaa mootummaafi ummata Naannichaatiin walqabatee Magaalaa Finfinnee keessatti raawwataman irratti qorannoo yakkaa gaggeeffamu ni hooggana; ni hordofa; faayidaa ummataa bu’uura godhachuun yookiin dhimmichi yakkaan kan hin gaafachiisne ta’uun ifatti yammuu beekkame qorannoon jalqabame akka addaan citu yookiin qorannoon yakkaa addaan citee ture akka itti fufu ni taasisa; barbaachisaa ta’ee bakka argametti qorannoon yakkaa akka jalqabamu ni taasisa ; jechuun kaaya. Haa ta’u malee hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni(sababoonni) Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu labsiiwwan lamaaniinu hin tumamne.
Kana Malees Maanuwaalii JBAH Daarektooreetii Yakkoota Adda Addaa MHAAWO Bara 2011 irra deebi’ee bahe kwt 81 jalatti galmee qorannoo addaan kutuun walqabatee akka itti aanutti caqasamee jira.
Kwt 81 Galmee Qorannaa Addaan Kutuu
Abbaan Alangaa sababoota armaan gadii irratti hundaa’uudhaan galmee qorannaa addaan kutuu ni danda’a:
(a) qorannoon yakkaa osoo gaggeeffamaa jiruu shakkaamaan kan du’e yoo ta’e;
(b) umuriin shakkamaa waggaa sagalii gadi ta’uun isaa yoo mirkanaa’e;
(c) shakkamaan dhimma amma qorannaa irra jiruun kanaan dura himatamee bilisa bahuu yookiin adabamuun isaa kan mirkanaa’e yoo ta’e;
(d) dhimmi qorannaan irratti gaggeeffame darbiinsa yerootiin kan daangeeffame yoo ta’e;
(e) shakkamaan dhimma qorannaan irratti gaggeeffamaa jiru irratti qaama qorannaa biraatiin yookiin dhimmuma kana irratti himanni yakkaa mana murtiitti dhihaatee qorannaa yookiin falmii irra jiraachuun isaa yoo mirkanaa’e;
(f) shakkamaan mirga himatamuu dhiisuu yoo qabaatee fi sababni seeraa mirgi kun ittiin ka’u kan hin jirre ta’uun isaa yoo mirkanaa’e;
(g) shakkamaan yakkicha ilaalchisee sababa jecha ragummaa isaa kenneen himannaa keessaa bilisa akka ta’uu yoo murtaa’e;
(h) Abbaan Alangaa Waliigalaa faayidaa uummataaf jecha galmeen qorannaa akka addaan citu yoo ajaje;
(i) shakkamaa argachuun kan hin danda’amneefi yakki inni raawwate bu’ura seera deemsa falmii yakkaatiin bakka inni hin jirretti ilaalamuu kan hin dandeenye yoo ta’e.
Seera deemsa Falmii Yakkaa kwt 39 jalatti galmee qorannoo poolisii cufuu ilaalchisee Faayidaa ummataatiif jecha galmee qorannoo Poolisii Cufuun akka danda’amu wanti ibsame hin jiru. Gama biroon Labsii Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf bahe lakk.214/2011 ,keewwata 7(8) jalattis Abbaan Alangaa ….faayidaa ummataa bu’uura godhachuun yookiin dhimmichi yakkaan kan hin gaafachiisne ta’uun ifatti yammuu beekkame qorannoon jalqabame akka addaan citu ….ni taasisa jechuun Caqasamee jira. Haa ta’u malee Labsicha jalatti hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu hin tumamne . Labsii kana hojiirra oolchuuf illee dhimmicharratti Dambiin ammatti bahee hojiirra jiru hin jiru.
Galmee qorannoo Cufuun walqabatee Wixinee seera Deemsa Falmii yakkaa fi Ragaa Biyya keenyaa yeroo dheeraaf osoo hin mirkanaa’in jiru yoo ilaalle
Wixinee seera deemsa falmii yakkaa fi Ragaa kana keewwata 156 jala kan jiru yoo ilaalle;
Kwt 156 .Galmee qorannoo cufuu ,Shakkamaan :

  1. kan du’e yoo ta’e
  2. .yeroo yakki raawwatametti umriin waggaa 9 kan hin guutin yoo ta’e
  3. dhimmi ittiin shakkame yakka yoo hin ta’in
  4. 4.Yakki ittiin shakkame kan darbiinsa yeroon daangeffame ,dhiifama ykn baraarsaan hafaa kan ta’e yoo ta’e
  5. 5.Kanaan dura himatamee bilisa kan bahe ykn murtiin balleessummaa kan itti kenname ykn mana murtiin dhimma ilaalamaa jiru yoo ta’e ykn
  6. 6.Dhimmichi araaraan ,walta’insaan ykn tarkaanfii furmaata filannoo biroon murtii kan argate yoo ta’e Abbaan Alangaa galmee qorannoo ni cufa . jechuun tumamee jira.
  7. Hanqina Wixinee kanaas yoo ilaalle ‘Abbaan Alangaa Waliigalaa faayidaa uummataaf jecha galmeen qorannaa akka addaan citu yoo ajaje’ galmeen qorannoo addaan cituu danda’a kan jedhu hin hammatamne akkasumaas haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu hin tarreessine waan taheef haala kanaan yoo mirkanaa’e akkuma SDFY amma hojiirra jiruu gama kanaan qaawaan seeraa uumamuu danda’a waan taheef hammachiisuun barbaachisaa dha.
2.2 HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU

Abbaan Alangaa murtii himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuun walqabatee wixineen seera deemsa Falmii Yakkaa fi ragaa biyya keenyaa maal hammate ,gaafa mirkanaa’etti furmaata maal akeeka kan jedhu ilaaluu yaalla.
Keewwata 157 . Haalota himannaan itti hin dhiyaanne . Abbaan Alangaa:
1.Shakkamaa balleessaadha jechisiisuuf ragaan dandeessisu hin jiru jedhee yoo amane
2.Ragaan jiraatuus Faayidaa ummataatiif jecha seera kana kwt 158 irratti hundaa’uun himatni akka hin dhiyaanne yoo murteesse.
3.Gochi shakkamaan raawwate yakkicha kan hundeessan firiiwwan dubbii seeraawummaa , qabatamaa gochaa fi kutaa yaadaa bakka tokkotti kan hin guutne yoo ta’e .
4.Shakkamaa argachuuf kan hin danda’amnee fi bakka shakkamaan hin jirretti himatni kan hin ilaalamne yoo ta’e.


Akkuma Galmee qorannoo cufuu arman olitti ilaalle Sirna haqa yakkaa biyya keenyaa jalatti himannaa dhiyeessuu dhiisuus hiikkoon kallattiin kenname hin jiru. Haa ta’u malee Haalawwan galmeen qorannoon xumurame himannaan itti hin dhiyaanne tarreessuun ibsamee jira.
Himannaa yakkaa dhiyeessuu dhiisuun sadarkaa galmeen irratti argamu irratti hundaa’uun adda baasuun ni danda’ama. sababnisaas dhimma galmee tokkoo himannaa dhiyeessuu fi dhiisuun kan ka’u erga qorannoon isaa xumurame waan ta’eef.
Galmee yakkaa qorannoon isaa xumurame irratti murtii galmeen haa cufamuu kennuun ykn himannaan akka hin dhiyaanne murteessuun Aangoo fi Gahee hojii abbaa Alangaatiif seeraan kenname keessaa isa tokkoodha. Kuniis bu’uura Labsii mana hojii Abbaa Alangaa waliigalaa Oromiyaa hundeessuuf bahe Labsii lakk.214/2011 kwt7(26) jalatti ifaan tumamee jiruun Aangoo fi gahee Abbaa Alangaa keessaa Galmee qorannoo yakkaa irratti bu’uura seeraatiin Murtii ni kenna .kan jedhu. Murtiin Abbaan alangaa bu’uura seeraatiin Galmee qorannaa irratti kennu immoo Himata banuu qofa akka hin taane beekkamaa dha. Akkasuamaas Labsii Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaa lakk.943/2008 kwt 6(3c) jalatti Abbaan Alangaa Galmee qorannoon isaa xumurame keessa isaa qoratee Ulaagaan Seera deemsa Falmii Yakkaa jalatti jiran yeroo guutaman Ragaa fi seera irratti hundaa’ee murtii Galmeen hin himachiisuu ykn galmeen haa cufamuu ni kenna jechuun tumamee jira.
Galmeewwan qorannoon isaa xumurame irratti murteewwan kennaman ilaalchise akka tumametti galmee qorannoo yakkaa qoratee murtee tahuu qabu kennuu,himannaa qopheessuu fi shakkamaa irratti mana murtii aangoo qabutti himannaa dhiyeessuun aangoo fi ittigaafatamummaa Abbaa Alangaa qofa akka tahe , Abbaan Alangaa Galmee qorannoo yakkaa qoratee murtii himannaan haa hundaa’uu ykn hin hundaa’inii yeroo murteessu dhimmichi mana murtiitiif yoo dhiyaate himatamaa balleessaa kan taasisuu danda’u ragaa gahaa fi Faayidaan Ummataa jiraachuu fi Jiraachuu dhabuu mirkaneeffachuu ittigaafatamuummaan irra jiraata. Abbaan Alangaa Dhimma yakkaatii waliin walqabatee ragaalee dhiyaatan madaaluuf ,himannaawwan dhiyaatan bu’a qabeessummaa fi himannaas Faayidaa ummataatiif jecha ulaagaawwan ykn haalota himanni itti hin dhiyaannee waliin kan walsimatu ta’uu murteessuuf kan gargaaru qajeelfama hojmaataa Abbaan Alangaa Waliigalaa qopheessee hojiirra akka oolu ni taasisa .
Imaammata Haqa Yakkaa Biyya keenyaa lakk. 3.11 jalatti dhimma yakka irratti murtii himanna dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee Abbaan Alangaa Kennuu Qabu akka itti aanutti kaayamee jira.
‘Dhimma Yakkaa irratti murtiilee himannaa dhiyeessuu dhabuu Abbaan Alangaa himanni hin bu’uureffamin ykn murtii galmeen haa cufamuu kennuuf sababni seera qabeessi irratti hundaa’uu qabu seeraan ifa ta’ee tarraa’ee taa’uu qaba. Sababoonni seera qabeessi tarraa’u kunneen qabxiilee ijoo ta’an itti aanan kan hammatu ta’a. Isaanis ፡-
(A) Abbaan Aalangaa Shakkamaa balleessaadha jechuuf kan dandeessisu ragaa gahaa kan hin qabne tahuu yoo hubate,
(B) Shakkamaan bakka hin jirretti himanni ilaalamuun kan hin danda’amne yoo ta’e.
(C) Shakkamaan mirga addaa himatamuu dhabuu kan qabu ta’ee mirgi kun yoo irraa ka’uu baate (D) Shakkamaan yoo du’e
(E ) Shakkamaan yeroo yakka raawwatu sanatti umuriin isaa yakkaan kan hin adabsiine yoo ta’e (F) Shakkamaan dhimmi ittiin shakkame yakka yoo hin taane
(G ) Yakki shakkamaan raawwate haal-dureewwan osoo hin kennamin darbiinsa yerootiin kan dhoorkame ykn baraarsi ykn dhiifamni kan godhameef yoo tahe.
(H) Shakkamaan yakkichumaan kana dura himatamee bilisa kan bahe ykn murtiin balleessitummaa kan itti kenname ykn Mana murtiin dhimmisaa ilaalamaa kan jiru yoo ta’e
(I) Gochi Yakkaa Shakkamaan ittiin shakkame seera yakkaatiin kan hayyamame ykn kan hin adabsiifne fi dhiifama kan kennisiisu yoo ta’e .
(J) Shakkamaan gocha yakkaa shakkameen tasuma ittigaafatamummaan ala haala ta’een tahuu Yaala fayyaan kan mirkanaa’e yoo ta’e
Haa ta’u malee sababoota seera qabeessa olitti ibsaman bu’uureffachuun Galmee qorannoo cufuuf sababa kan ta’een kan walfaallessu Ragaan Faallaa yoo argame Abbaan Alangaa Galmee deebi’ee sochoosuu ni danda’a. jechuun ibsa.
Imaammaticha lakk.3.12 jalatti Faayidaa ummataatiif jecha dhimmoota himanni hin dhiyaanne lakk.3.11 jalatti sababoonni himannaa dhiyeessuu dhiisuuf tarreeffame akkuma eeggametti ta’ee shakkamaa balleessaa taasisuuf kan dandeessisu ragoonni gahaan jiraatullee himanni dhiyaatu faayidaa ummataa kan hin eegsifne ta’uu Abbaan Alangaa Waliigalaatiin yommuu itti amanamu Abbaan Alangaa himannaa dhiyeessuu dhiisuu danda’a.Abbaan Aalngaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba. Faayidaa ummataatiif jecha dhimmootni himanni hin dhiyaanne ulaagaawwan ijoo armaan gadii qabaachuutu irra jiraata. Isaaniis ፡-
(A) Yakki raawwatame baay’ee salphaa ta’uun seerri ifaan yoo tume fi himanni yoo hundaa’ee adabbiin murtaa’u gorsaa,Akeekkachiisa,Ceepha’uu ta’uu Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo amaname
(B) Shakkamaan sababa Umriin dulloomeef ,ykn dhukkuba irraa fayyuu hin dandeenyeen qabameef dhimmasaa mana murtiitti hordofachuu kan hin dandeenye yoo ta’e
(C) Yakkichi ulfaataa ta’uus shakkamaa fi miidhamaa dhuunfaa gidduu sababni yakkaa uumame Murtii Bulchiinsa haqa yakkaa Idileen kennu irra Seerota Aadaa fi Dhaabbata aadaatiin furmaata waaraa argata jedhamee Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo itti amaname .
(D) Dhimmichi Adeemsa himannaa keessa yoo darbe Nageenya Biyyoolessaa ykn Walitti dhufeenya Idil Adunyaa kan miidhu taha jedhamee yoo itti amaname
(E) Hidhaa salphaadhaan ykn bu’uura seeraatiin iyyannoo dhuunfaatiin kan adabsiisu fi nama dhuunfaa irratti yakkoota raawwatamee ta’ee miidhamaa dhuunfaa fi shakkamaa gidduu araarri raawwatamee yoo ta’e
(F) Himannaan dhiyaachuun miidhaa walgitaa fi walmadaalaa hin taane kan hordofsiisu yoo ta’e (G) Gochi Yakkaa raawwatame hidhaa salphaan kan adabsiisuu fi miidhichi gadi aanaa ta’ee himatamaan badiisaa amanee miidhamaa dhuunfaa ykn Abbaa mirgaa kan ta’an ifatti dhiifamaa yoo gaafatee fi miidhaa qaqqabsiise deebisee sirreessuuf qophii yoo ta’e
(H) Sababa kamiinuu yakki raawwatame mana murtii aangoo qabutti osoo hin dhihaatiin hafuu isaatiin wayitawaafi barbaachisummaan isaa kan dhabe yoo ta’e
(I) Yakki raawwatame salphaafi miidhaan gahe gadi aanaa ta’ee shakkamaan gochi inni raawwate amala yakkaa hin qabu yaada jedhuun hubannaa guutuu dhabuun kan raawwate yoo ta’ee fi k.k.f dha.
Gama Biraatiin Seeruma Deemsa Falmii Yakkaa kwt 42 Jalatti akka ibsametti Haalota himannaan dhiyaachuu hin qabne
1)Himannaan dhiyaachuu kan hin qabne ;
A) Abbaan Aalangaa Shakkamaa balleessaadha jechuuf kan dandeessisu ragaa gahaa kan hin qabne tahuu yoo hubate,
(B) Shakkamaan bakka hin jirretti himanni ilaalamuun kan hin danda’amne yoo ta’e.
C) Yakki shakkamaan raawwate darbiinsa yerootiin kan dhoorkame ykn baraarsi ykn dhiifamni kan godhameef yoo tahe.
D) Abbaan Alangaa dhimmicha Himachuu dhiisuu sababa Faayidaa Ummataatiif akka ta;e ajaja Ministeeraan ykn ajaja harka isa jala jiruun yoo tahe
2) Bu’uura biroo kamiinuu Abbaan Alangaa himannaa dhiyeessuu dhiisuu hin danda’u.
3)Abbaan Alangaa dhimmoota Mootummaa irratti dhiibbaa uumuu danda’an irratti yoo ministeeraan ajajame himannaa dhiyeessuu ni danda’a. jechuun tumameee jira,
Tumaa seera deemsa keewwata armaan olii keewwata xiqqaa lama yoo ilaalamu haalli biroo kan abbaan alangaa himannaa dhiyeessuu itti dhiisuu waan hin jirre fakkaata.
Imaammata Haqa Yakkaa biyya keenyaa armaan olitti ilaalle lakk.3.12 jalatti Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seeraan ifa ta’ee Seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba jechuun ibsamee jira. Haa ta’u malee SDFY Keewwata 42(1D) jalatti Abbaan Alangaa Ministeeraan[ yeroo ammaa Abbaa Alangaa Waliigalaan] yoo ajajame sababa Faayidaa ummataatiif himannaa dhiyeessuu dhiisuu akka danda’u ifaan caqasuus Labsiin Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 keewwatni 24(2) SDFY kwt 42/1/d, fi 42(3) ifaan haqee jira. Labsicha jalattiis faayidaa ummataatiif jecha haalotni himannaa dhiyeessuu dhiisuun itti danda’amu hin teenye .
Maanuwaalii yakkoota adda addaa MHAAWO bara 2011 bahe keewwata 94 jalatti immoo haala himannaan itti hin dhiyaanne ilaalchisee akka itti aanutti ibsamee jira.
Keewwata 94. Haala Himannaan Itti Hin Dhiyaanne
1) Ragaa gahaan shakkamaa balleessaa taasisuu danda’u jiraatus himanni dhihaatu faayidaa uummataa kan hin eegsifne ta’uu Abbaan Alangaa Waliigalaa yeroo itti amanu himanni dhiyaachuu dhabuu ni danda’a.
2) Faayidaa uummataatiif jecha sababoonni himanni itti hin dhihaanneef isaan ijoo ta’an keessaa kan armaan gadii eeruun ni danda’ama.
(j) Shakkamaan sababa umuriin isaa dulloomeef yookiin dhukkuba fayyuu hin dandeenyeen qabameef dhimma isaa mana murtiitti hordofuu kan hin dandeenye yoo ta’e;
(k) Himata dhiheessuun maatii yookiin hawaasa irratti dhiibbaa madaalawaa hin taane kan hordofsiisu yoo ta’e;
(l) Sababa kamiinuu yakki raawwatame mana murtii aangoo qabutti osoo hin dhihaatiin hafuu isaatiin wayitawaafi barbaachisummaan isaa kan dhabe. Fakkeenyaaf, yakkichi salphaa ta’ee yeroo yakki itti raawwatameefi yeroon qorannoon itti eegalame baay’ee wal irraa kan fagaate yoo ta’eefi dhimmicha irratti himata dhiheessuun himatamaa adabsiisuun faayidaa kan hin qabne yoo ta’e;
(m) Yakki raawwatame salphaafi miidhaan gahe giddu galeessa yoo ta’eefi shakkamaan gochi inni raawwate amala yakkaa hin qabu yaada jedhuun hubannaa guutuu dhabuun kan raawwate yoo ta’e;
(n) Sababni yakkaa shakkamaafi miidhamaa giduutti uumame murtii karaa bulchiinsa sirna haqaa yakkaa idileetiin kennamu caalaa seerota aadaafi dhaabbatoota aadaatiin furmaata dhumaa argata jedhamee hooggansa ol’aanaadhaan kan amanameefi Abbaan Alangaa bu’uruma kanaan yoo ajajame;
(o) Dhimmichi adeemsa falmii keessa darbuun isaa nageenya biyyaa yookiin walitti dhufeenya idil-adduunyaa kan miidhu ta’a jedhamee hooggansa ol’aanaadhaan kan amanameefi Abbaan Alangaa bu’uruma kanaan yoo ajajame. Jechuun tarreeffamee jira.

  1. shakkamaan mirga addaa himatamuu dhabuu kan qabu ta’ee mirgi kun kan irraa hin ka’in yoo ta’e ykn
    6.Shakkamaan sababa dhibee sammuu ykn rakkoo fayyaa kan birootiin adeemsa falmii hubachuu,hordofuu ykn ofirraa ittisuu kan hin dandeenye yoo ta’e murtii hin himachiisuu kennuutu irra jiraata.
    Keewwata 158. Faayidaa ummataatiif jecha.himata hundeessuu dhabuun akkaatuma dhimmicha haala addummaa isaatti qajeelfama Abbaan Alangaa Waliigalaa Federaalaa baasu irratti hundaa’ee:
  2. Gochi yakkaa shakkamaan raawwate seerotaa fi dhaabbatoota Aadaatiin haala fooyyee qabuun furmaata kan argatu yoo ta’e
  3. Himatni yoo hundaa’e walitti dhufeenya idil Adunyaa ykn nageenya biyyoolessaa kan miidhu yoo ta’e ,
  4. Sababa kamiinuu yakki raawwatame mana murtii aangoo qabutti osoo hin dhihaatiin hafuu isaatiin wayitaawummaa fi barbaachisummaa isaa kan dhabe yoo ta’e
    4.Himatni hundaa’uun bu’aa isaarra miidhaan ol’aanaa kan hordofsiisu yoo ta’e .Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha .murtii himata hundeessuu dhiisuu kennuu danda’a .
    Keewwata 159 . murtii himata hundeessuu dhabuu yeroo kennuu sirni hordofuun irra jiraatu Abbaan Alangaa;
  5. Seera kana keewwata 157 keewwata xiqqaa 1 irratti hudaa’ee murteen kennamu gahumsa ragaa irratti hundaa’uun ta’ee murteedhuma kana kan jijjiirsisu ragaa Haaraa yoo argate murtee isaa fooyyessuun ajaja barbaachisaa ni kenna. ,
    2.Seera kana keewwata 157 bu’uura keewwata xiqqaa 5 tiin murtee kennuun dura shakkamaa mirga himatamuu dhabuu isaa akka irraa ka’u gaaffii qaama ilaallatuuf ni dhiyeessa.
    Akka Waliigalaatti Tumaalee seeraa deemsa falmii yakkaa,imaammata haqa yakkaa fi maanuwaalii armaan olii irraa wanti hubatamu, Akkaata sirna seeraa biyya keenyaatti Galmee qorannoo cufuuf ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf haalotni bu’uura tahan baayyeen akka jiruu fi hiikkoon kallattii fi tarreeffamni fixataa tahe akka hin jirree dha. Akkasumaas Faayidaa ummataatiif jecha galmee qorannoo cufuun ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu haalonni dandeessisan seeraan bifa iftoomina qabuun tarraa’ee kan hin caqasamnee ta’uu fi innumti Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo itti amaname qofa akka ta’ee fi Abbaan Alangaa dhimmicha qabate akka barbaade irratti murteessuu akka hin dandeenye agarsiisa.

BOQONNAA SADI
MURTII GALMEE QORANNOO ADDAAN KUTUU FI HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU ILAALCHISEE MUUXANNOO BIYYOOTA BIROO
3.1 Muuxannoo Biyya Ingilizii
Biyya Ingilaanditti Poolisiin gahee dachaa qaba. Poolisiin qorannoo yakkaa gaggeessuu qofa osoo hin taane ,himachuun falmii gaggeessuu danda’a. kunis kan ta’u hamma dhimmicha abbaa Alangaatiif dabarsuttii dha.
Akkaatuma kanaan sadarkaa qorannootti Poolisiin galmee cufuu ykn qorannoo addaan kutuu danda’a. Sadarkaa Jalqabaatti Poolisiin dhimmicha kufaa gochuuf aangoo ni qabaata .Shakkamaa himachuu irra akeekkachiisuuf murteessuu danda’u, Salphumatti kana caalaa itti adeemuu dhiisuuf murteessuu danda’u. Akkasumaas abbaan alangaas dhimmichi osoo qorannoo irra jiruu qajeeltoo ulaagaa sadarkaa ragaa fi faayidaa ummataa koodii tajaajiala Abbaa Alangummaa sirna mootii (code for crown proscution service) keessatti tarraa’ee hojiirra oolchuun akka qorannoon addaan citu murteessuu danda’a. Falmii yakkaa Adeemsa dhagahaan duraa harka caalu poolisiin kan gaggeeffamuu dha. kana jechuun Abbaan Alangaa guutumatti gahee keessaa hin qabu jechuu miti .
Abbootiin Alangaa Poolisii fi Qorattoota biroo kallattiin qorannoo sababawaa ta’uu malu,Ulaagaawwaan ragaalee,adeemsa himannaa duraa ,tarsiimoo qorannoo hundumaa ilaalchisee gorsa ni kenna. kuni kan hammachuu danda’u goch yakkaa fi baay’ina shakkamtoota qorannoon irratti gaggeeffamuu qulqulleessuu ykn daangaa qorannoo dhiphisuu dha. Gorsi kun Poolisii fi qorattootni qorannoo isaanii yeroo murtaawaa keessatti xumuruun adeemsa falmii bu’a qabeessa gaggeessuuf gargaara. Abbootiin Alangaa Poolisii ykn qorattoota biroo ajajuu hin danda’an Garuu, Abbaan Alangaa yaada gorsaa kennuun kallattiin qorannoon gaggeeffamu sirrii ta’e inni kenne hordofamuu dhabuun ykn odeeffannoo gaafachuu dhabuun yeroo galmee irratti murtessuu dhiibbaa akka qabu itti himuu dha. Abbootiin Alangaa yoo danda’ame laafina ragaa suphuun akka danda’amu Ulaagaa isa xiqqaa ragaan guutuu qabu bu’uura godhachuun adda baasuu qaba. dhimma qorannoo dabalataatiin ragaan isaa cimuu hin dandeenyee , Ulaagaa Madaallii Ragaa guutuu hin dandeenye ykn Faayidaa Ummataatiif jecha dhimmicha itti fufuun hin barbaachifne dafanii qorannoo isaaa dhaabuu qabu. Akkaataa Sections 23 fi 23A of the Prosecution of Offences Act 1985 (“the POA”) Abbaan Alangaa heyyama mana Murtiitiin ala Falmii yakkaa itti fufuu dhaabuu akka danda’u aangoo kenneefii jira.Falmii itti fufuu dhaabuun kun gareen falmitootni mana murtiitti dhiyaachuu fi dhagaya dhimmaa hambisa. kun himatamaan hamma dhagaya itti aanutti turuun osoo hin barbaachisin battalumatti akka gadi dhiifamu dandeessisa.Sababoota kanaaf gosoota falmii itti fufuu dhaabuu keessa inni kun irra filatamaa dha.
Erga Altokko poolisiin adeemsa falmii yakkaa eegale dirqamni falmicha harkaa fuudhuu kan Abbaa Alangaati. Abbaan Alangaa galmee erga fudhate booda falmicha itti fufuu ykn dhiisuu murtii kenna.
Abbaan Alangaa Murtii kana kennuuf qajeeltoo koodii Abbaa Alangaa ‘code of practice for crown Proscutors’ jedhamu keessa jiru hoiirra oolcha. Qajeeltoon kunis ‘Full code test principple ‘ jedhamuun beekkama. Aangoon Falmii yakkaa itti fufuu dhiisuu kun karaalee falmiin yakkaa itti fufuu dhiisuu baay’ee keessaa isa tokkoo dha.
full code test Principle [Qajeeltoo Koodii Guutuun Yaaluu]
A two‐stage test, under the Code for Crown Prosecutions, applied by a prosecutor when determining whether an offender is to be charged with an offence. The first stage is consideration of the evidence. If the case does not pass the evidential stage it must not go ahead no matter how important or serious it may be. If the case does pass the evidential stage, the prosecutor must proceed to the second stage and decide if a prosecution is needed in the public interest.
Qajeeltoon kun qajeeltoo Yaalii sadarkaa dhimmi tokko ulaagaa gahumsa ragaa fi Faayidaa Ummataa kabajchisuu fi dhiisuu mirkaneeffachuuf keessa darbuu qabuu dha.
Akka Qajeeltootti Ittigaafatamummaan falmii yakkaa ittifufuu ykn dhaabuu kan Abbaa Alangaati. Abbaan Alangaa itti fufinsaan dhimma galmee yakkaa irra deebiin ilaaluun haalli jijjiiramu kamuu yoo jiraate ilaalcha keessa galchuu qaba. Abbaan Alangaa falmichi kan itti fufuu hin qabne tahuu yoo hubate ,dhimmichi carraaa jalqabaa irratti dhaabbachuu danda’a. Murtiin falmii dhaabuu jalqaba irratti yeroon kennuun keessattuu shakkamaan to’annoo jala yoo jiraate barbaachisaa dha. Yeroo tokko tokko yoo Abbaan Alangaa Murtiin duraan kenname bu’uura irraa dogoggora ta’uu yaade Murtii Abbaan Alangaa (Poolisiin yoo aangeffame ) jalqaba himata bane falmii itti fufuuf kenne jijjiiruun sirrii ta’uu danda’a.
Murtiin bu’uura seeraatiin himata kufaa gochuu ykn itti fufuu dhiisuu Abbaa Alangaatiin kan darbu ta’ee yoo falmiin yakka raawwatame jedhame sanaa bu’uura seeraa kan hin qabne yoo ta’e( firii dubbii yakkicha hundeessan kan hin qabne yoo ta’e) ykn Akkaataa Adeemsaan Hafaa kan tahe[darbiinsa yerootiin,himatamaan du’uun,yakkamaan kan hin beekkamne yoo ta’e, fi k.k.f]. Amaloota ijoo Sirna biyya Ingilizii keessa Abbaan Alangaa Aangoo bilisummaan falmii yakkaa gaggeessuuf ykn gaggeessuu dhiisuuf murteessuu qabaachuu dha.Abbaan Alangaa himachuuf hin dirqisiifamu. Kun akkuma jirutti ta’ee ,Seerri Tajaajila Abbaa Alangummaa kana hundeesse Koodiin qajeeltoo aangoon bilisummaan murteessuu[discretion to proscute principle ] kun ittiin tarraa’u akka tumamu kaa’a. Koodichiis kan agarsiisu Murtiin falmii yakkaa gaggeessuu kun sadarkaa lamaan ta’uu akka qabuu dha. Jalqaba Abbaan Alangaa Ragaan Gahaan dhiyaachuu danda’u jiraachuu mirkaneeffachuu qaba. ..qabatamaan adabsiisuu danda’uu. ta’uu baannaan dhimmicha qabatee itti fufuu hin qabu. Lammaffaarratti Ragaa gahaa qabaatee adabsiisuu yoo danda’ellee himanna dhiyeessee falmii iiti fufuun faayidaa ummataa kabajchiisuu fi kabajchiisuu dhabuu mirkaneeffachuu qaba. kun akkuma jirutti ta’ee Koodichi haalota baay’ee himannaan dhiyaachuun falmiin itti fufuu qabuu fi gama kaaniin immoo haalota baay’ee falmiin itti fufuu hin qabne tarreessee jira. Manni Murtii immoo yoo qajeelfamni koodii keessatti hammatame qixa sirriin hojiirra hin oole Aangoo dhimmicha irra deebiin ilaaluu [ Judicial review] gaggeessuun ilaaluu qaba. Bu’aa Gahee hojii qooddachuu Tajaajila Abbaa Alangaa fi Poolisii gidduu jiru irraa kan ka’e Murtiin Aangoo Falmii gaggeessuu ykn dhiisuu sadarkaa lamatti hojiirra kan ooluu dha. Altokko Poolisiin yeroo falmii himata hundeessuun ykn hundeessuu dhiisuu murteessu fi Ammaas Abbaa Alangaan yeroo falmicha itti fufuu ykn ittifufuu dhiisuu murteessu dha. Poolisiin yemmuu murtii jalqaba murteessu carraa shakkamaa akeekkachiisa idileen gadi lakkisuu qabu. Ulaagaawwan Poolisiin shakkamaa himachuu irra akeekkachiisaan yeroo gadi lakkisan Hojiirra Oolchan Qajeelfama Ofiiseelawaa (official guidelines) Mana hojii ol’aanaa isaaniitiin tumamee tarraa’ee jira. Qajeelfama ykn Gaayidlaayinii kana keessatti haalotni baay’een kan koodii Abbootii Alangaa keessatti tumamaniin walfakkaatan caqasamanii jiru .
Akkuma olitti ibsuuf yaalame Abbaan Alangaa dhimmicha eegaluu ykn itti fufuu kan danda’u sadarkaa koodii guutuun yaaluu{ The Full Code Test}lamaan yoo darbe qofaa dha. Sadarkaan lamaan kuniis sadarkaa ragaan ilaalamu fi ittiaansee kan dhufu sadarkaa Faayidaa ummataati . qajeeltoon kun kan hojiirra oolu ;qorannoon erga xumuramee boodaa ykn osoo qorannoon hin xumuramin dura yoo abbaan alangaa ragaan asichi dhufu ykn wanti qabatamaan falmii itti fufuu ykn dhiisuu irratti tarii dhiibbaa uumu danda’uu jiraachuu dhabuu hubatee dha. Dhimmoota baay’ee irratti abbaan Alangaa erga ragaan gahaan himachuuf dandeessisu jiraachuu hubatee booda kan Faayidaa ummataa jiraachuu ilaaluu ,Haa tahu malee yeroo itti osoo ragaan hundi hin ilaalamne galmichi Faayidaa ummataatiif jecha himachuun kan hin barbaachifne tahuu hubatamuutu jira. yeroo haalli akkanaa qunnamu abbaan alangaa dhimmichi kan itti fufuu hin qabne ta’uu murteessuu danda’a. Abbaan Alangaa murtii akka kanaa irra gahuu kan qabu erga yakkummaan isaa bal’inaan ilaalamee murtaa’ee fi odeeffannoo guutuu sakatta’insa faayidaa ummataa taasisee boodaa dha. Yoo Abbaan Alangaa murtee kana kennuuf odeeffannoo gahaa hin qabaanne qorannoon itti fufuu fi murtiin booda irra akkaata yaalii koodii guutuu [full code test] hojiirra oolcheen ta’uu kan qabuudha…
….Sadarkaa Ragaa(Evidential stage ] yoo ilaalamu ; Abbaan Alangaa Ragaa gahaa tokkoon tokkoo shakkamtootaa tokkoon tokkoo himataa jalatti balleessaa isaan taasisuu qabatamaan jiraachuu mirkaneeffachuu qaba. ittisni maal ta’uu danda’a,carraa balleessaa taasisuu himatamntootaa irratti dhiibbaa uumuu danda’a moo miti kan jedhu hubachuu danda’uu qaba.dhimmi sadarkaa ragaa kana darbuu hin dandeenye hammamuu dhimma yakka ulfaataa fi ho’aa[sensitive] yoo ta’ellee itti fufamuun irra hin jiraatu. tilmaamni balleesaa taasisuu kan irratti hundaa’u Abbaan alangaa xinxaallii ragaa dhama qabeessa ifatti mul’atuu fi salphumatti hubatamu[objective assesment] taasisuu dhiibbaa ragaan ittisaa fi odeeffannoon biraa shakkamaan dhiyeessee isaan irratti hundaa’uu malu. Kana jechuun Abbaan seeraa ykn dhaddachi ifaa fi bilisaa,alloogummaa qabu fi sababaawaa ta’e dhimmicha sirritti seera irratti hundaa’ee ilaale carraan himata dhiyaateen himatamaa balleessaa taasisuu dhiisuu ol’aanaa dha. . Sadarkaa Faayidaa Ummataa [The Public Interest Stage] . Dhimma kamiyyuu irratti yoo ragaan gahaan himachiisu jiraate ykn himachuu dhiisuuf yoo ta’e Abbaan Alangaa itti fufee himachuun kan barbaachisu ta’uu fi dhiisuu Faayidaa ummataa ilaaluu qaba. dhimmi tokko Sadarkaan Ragaan yaaluu altokko dabarraan battalumaan himannaan gonkuma itti fufamee hin beeku. Abbaan Alanagaa Himannaan kun Faayidaa ummataa kan kabajchiisu ta’uu fi dhiisuu ilaaluutu irra jiraata. Faayidaa Ummataa yommuu Murteessu Abbaan Alangaa gaaffiiwwan armaan gaditti tarraa’an ilaalcha keessa galchuu qaba. Haalota faayidaa ummataaf rogummaa qaban ,haalonni kunis haalota Faayidaa ummataa Kallattii qajeelfama rogummaa qabuu fi imammata Daarektara Abbaa Alangaan Bahe keessatti tumamee waliin Abbaan Alangaa xinxaalaa waliigalaa Faayidaa ummataa akka godhu dandeessisa. Gaaffiiwwan Addeessituun barreeffama armaan gadii Abbaan Alangaa tokkoon tokkoo gaaffiiwwanii debisuun haalotni Faayidaa ummataa kabajchiisuuf himachuu fi dhiisuu ilaalchisee dhiibbaa uuman jiraachuu adda baafata. Tarreeffamni gaaffiiwwan kanneenis Fixataa [exhuastive] miti. akkasuma gaaffiiwwan hundi dhimma hundumaa keessatti rogummaa hin qabaatan. Ulfaatinni tokkoon tokkoo gaaffiitiif kennamuu fi Haalonni dhiibbaa uumu adda baafamanis firii dubbii fi barbaachisummaa dhimmichaan garagara kan ta’uu dha.Haalli Faayidaa ummataa tokko mataasaatiin kanneen biroo faallaa isaatiin jiran caalaa ulfaatina qabaachuu danda’a. Kanaafuu Abbootiin Alangaa Tokkoon tokkoo gaaffiiwwan armaan gadii ilaalcha keessa galchuu qaba. Isaaniis : a) Yakki raawwatame hammam ulfaataa dha? hammuma yakki raawwatame ulfaataa ta’u ,himannaan isaas barbaachisuu danda’a. abbaan alangaa yeroo kana xinxaalu balaafamummaa shakkamaa fi miidhaa gahe ilaalcha keessa galchuu qaba.
b) Balaafamummaan shakkamaa hammami? Hammuma balaafamummmaan shakkamaa ol’aanaa tahu himatamuun isaa barbaachisa. Balaafamummaan murtaa’uu kan danda’uun:
i. sadarkaa hirmaanna shakkamichaa yakka keessatti .
ii. Hammamtaa inni yakka raawwachuuf qophaa’e ykn karoorfate
iii. Hamma gocha yakkaa irraa inni fayyadamaa ta’e ,
iv.Kanaan dura yakkaan himatamee itti murtaa’uu fi ykn mana murtiin ala dhimma isaa kufaa ta’uu fi osoo wabiin jiruu yakka raawwachuu ykn osoo ajaja mana murtiin jiruu yakka raawwachuu
v. yakkichi kan raawwatamaa ture ykn kan ittifufuu danda’u,irra deddeebii’amaa kan tahuu malu. vi. Umriin shakkamaa fi Bilchina Shakkamaan balaafamummaa gadaanaa qabaachuu danda’a ,shakkamichi yoo dirqisiifame ,sarbame,humna isaatti akka malee fayyadamame, keessattuu miidhamaa yakkaa ta’uunii fi yakka isaan raawwataniin kan walqabatu. Abbaan Alangaa akkasumaas shakkamaan yeroo yakka raawwatutti miidhaa fayyaa qaamaa ykn sammuu ykn qaama miidhamummaa/hir’ina qaamaa/ qabaachuu fi dhiisuu ilaaluu qaba. haalota muraasa keessatti kun jiraachuu jechuun himannaan hin barbaachisu. Haa ta’u malee Abbaan Alangaa ulfaatiinni yakkichaa maal akka ta’e hubachuu isa barbaachisa. shakkamaan tarii deebi’ee kan yakka raawwwatu ta’uu fi dhiisuu, fi Ummataaf eegumsaa fi dawoo seeraa ta’uu ykn namoota shakkamaa kana eeganiif dawoo seeraa ta’uun barbaachisaa dha.
c) Haalonnii fi Miidhaan miidhamaa irra gahe kan akkamiiti?
• Haalli miidhamaan irra jiru baay’ee murteessaa dha. Haalli saaxilamummaa miidhamaa hammuma dabale ykn miidhamummaan yaaduun hammuma dabale himannaa ittifufuun barbaachisaa ta’a. Kuni kan hammatu yeroo sadarkaan Amanamummaa ykn Aaangoo gidduu shakkamaa fi miidhamaa jiraate.
• Carraan Himannaan itti fufuu ol’anaa dha yoo yakkichi yeroo raawwatamu sanatti miidhamaa ummata tajaajilaa jiru irratti raawwatame..
• ammaas himannaan barbaachisaa ta’uu danda’a,yoo yakkichi loogii bifa kamuu qabatama ykn tilmaamaa sabummaa miidhamaa,ykn lammummaa,saala,qaama miidhamummaa,umrii,amantii ykn yaada itti amananiif ,eenyummaa saala miidhamaa ykn shakkamaan miidhamaa humna isaa akka malee fayyadame ykn jibbanna qabu miidhamaa amaloota kanneeniin kaka’uun agarsiise.
• Abbaan Alangaa ammaas yoo tarii himannaan dhiyaachuun fayyummaa qaamaa ykn sammuu miidhamaa dhuunfaa irratti dhiibbaa qabaate ilaaluu barbaachisa ,yomiyyuu hubachuu kan qabu ,ulfaatina yakkichaa,,jiraachuu tarkaanfii addaa fi carraan falmii himannaa osoo miidhamaan dhuunfaa itti hin hirmaatin gaggeeffamuu jiraachuu.
• Abbaan Alangaa dhiibbaa yakkichaa ilaalchisee yaada miidhamaan dhuunfaa ibse ilaalcha keessa galchuu qaba. Iddoo barbaachisaa ta’etti Yaadni kun yaada maatii miidhamaa dhuunfaas kan hammatuu dha.
• Haata’u malee Tajaajilli Abbaa Alangaa sirna mootii [crown proscutors service] or[CPS] haala Abukaattoon dhuunfaa maammila isaaniitiif raawwatuun walfakkaatuun miidhamaa dhuunfaa ykn maatii isaatiif hin raawwatu. fi Abbaan Alangaa Yaada waliigalaa Faayidaa ummataa giddu galeessa godhachuu qaba.
d) Umriin shakkamaa fi bilchinni isaa yeroo yakka raawwatutti maal ture? What was the suspect’s age and maturity at the time of the offence?
• Sirni Haqa Yakkaa daa’immanii fi dargaggoo ga’eessoota irraa haala addaatiin ilaala. Umrii shakkamaatiif ulfaatina addaatu kennamaaf yoo umriin daa’ima ykn dargaggoo Waggaa 18(kudha saddeeti )gadii ta’e.
• Faayidaaf nageenya daa’immanii ykn dargaggoo caalatti kabajchiisuun ilaalcha keessa galuu qaba. kun kan hammatu yoo tarii himatamuun isaanii egeree isaanii irratti dhiibbaa ulfaatina yakkichi geessisuun walhin gitne kan gessisuu danda’uu fi dhiisu ta’uun ilaalamuu qaba.
• Abbaan Alangaa Kaayyoo Ijoo Haqa yakkaa dargaggoo irratti xiyyeeffachuu qaba. kuniis Daa’imman fi dargaggoon akka yakka hin raawwanne ittisuu irratti xiyyeeffachuun . Abbaan Alangaa dirqamoota Koonveenshinii Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii bara 1989 A.L.A bahe ,Koonveenshinii Mirga daa’immanii [CRC] jalatti kaa’ame xiyyeeffannaan hojiirra oolchuu qaba.
• Abbaan Alangaa bilchina shakkamaa ilaaluutu irra jiraata. Akkasumaas dabaliinsa umrii isaa [their chronological age], dargaggoon ga’eessii bilchinni isaa walakkaa diigdamoota isaatti waan itti fufuuf.
• Hammuma umriin dargaggoo xiqqaatu carraan himatamuun barbaachisuu isaa xiqqaata.
• Haata’u malee haalli shakkamaan umriin isaa waggaa 18 gadi ta’uu ykn bilchina dhabuun jiraatuus Faayidaa ummataatiif jecha himatamu jiraachuu danda’a. kunis kan hammatu yoo:
i.Yakki raawwatame ulfaataa ta’e
ii. Kuusaan galmee shakkamaa duraan qabu filannoon mijataan himachuu dhiisuu kan hin jirre ta’uu yoo akeeke fi
iii. Amanuun [karaa mana murtiin ala dhimmichi xumuramu] amala yakka raawwachuu ittiin furamuu irra ture dhabamuun yoo jiraachuu baate .
e) Hawaasa irratti dhiibbaa akkamii qabaata?
• Hammuma dhiibbaan hawaasa irratti yakkichi qabaatu ol’aanaa ta’u himachuun barbaachisaa ta’a.
• Yakkichi hawaasa keessa jiraachuun haala addaatiin hawaasichuma sana miidhuu danda’a.kuni immoo ulfaatina yakkichaa dabala.
• Hawwaasni hawaasota iddoo argama murtaa’een hiikameen kan daanga’ee akka hin taanee fi garee ummataa kan amaloota,muuxannoo ykn dhufaatii[dugda-duubee] hamma ta’e waliin qooddatu,garee hojii dabalachuu danda’a.
• Ragaan dhiibbaa hawaasaa qabaachuu dhimmichaa karaa ibsa dhiibbaa hawaasaa[a Community Impact Statement] argamuu danda’a…
f) Himannaan deebii walgitaa dhaa ,Is prosecution a proportionate response?
• Himannaa dhiyeessuun bu’aa argamuun walgituu fi dhiisuu hubachuuf kan armaan gadii rogummaa qaba:
i. Baasiin Tajaajila Abbaa Alangummaa sirna mootii [CPS] fi sirni haqa yakkaa bal’aan keessattuu yeroo akka caalchifameettii [excessive] ta’etti ilaalamu yemmuu adabbii murtaa’uu malu kamiyyuu irra darbaa ta’etti ulfaatinni kennamuuf. Abbaan Alangaa faayidaa ummataa haala kana qofa irratti hundaa’ee murteessuun irra hin jiraatu. Haalota Faayidaa ummataa gaaffiiwwan Koodii Tajaajila Abbaa Alangaa Sirna mootii[CPS] keewwata 4.14 armaan olii a) hamma g) jiran yeroo ilaalamu keessatti xiyyeeffannaa kennuun barbaachisaadha. Garuu Baasii ilaaluun murteessaa kan ta’u yeroo xinxaala waliigalaa Faayidaa ummataa taasifamee dha.
ii. Dhimmoonni himannaa dhiyeessuun kan falmamuun irra jiraatu akkaataa qajeeltoo hoggansa dhimmaa bu’a qabeessaa [principles of effective case management]tti. Fkn dhimma shakkamtoota baay’ee hammate adeemsa baay’ee dheeraa fi walxaxaa ta’e hambisuuf ,himannaan shakkamaa muummee qofa irratti hundaa’uu danda’a.
g) Maddi odeeffannoo eegumsa barbaadaa ?
• Dhimma Yommuu mirga addaa Faayidaa ummataa raawwatiinsa hin qabne yeroo adeemsi falmii himannoo gaggeeffamu dhimmichi gadifageenyaan ummataaf banaa ta’uun yoo barbaachise kan madda odeeffannoo miidhuu danda’u,dhimma qorannoon gaggeeffamaa jiru,Hariiroon idil-addunyaa,ykn nageenyi biyyoolessaa ofeeggannoon addaa taasifamuu qaba. Dhimma akkanaa itti fufiinsaan gamaggamaa deemuun barbaachisaa dha.
3.2 Muuxannoo Biyya Faransaay fi Beeljiyeemii
Abbaan Alangaa Biyya Faransaay Yakka beekumsa isaa qabu ilaalchisee tarkaanfii maal akka fudhachuu qabu ni gamaggama[kwt 40 CPP(criminal Procedure Proclamation)] .Akkuma kana bifa walfakkaatuun biyya beeljiyeemittis Aangoon bilisummaan Murteessuun himachuu fi dhiisuu ‘Code d’instruction Criminelle’ keessatti kaa’ameeti jira. Biyya Faransaay fi Beeljiyeemitti Murtiin seera hojiirra oolchuu fi filannoon murtii himachuu baratamaan akka aangoo qaama raawwachiiftuu kan Abbaa Alangaa to’atuuf aangoo qabuutti ilaalamaa turee jira. Akka Qaama yaaddama kanaatti Yaadni murtiin Abbaa Alangaa dhimmarratti kennu to’annoo Mana murtii olta’uun argamaa ture. Garuu ,haalli hirkattummaa Abbaa Alangaa daangessuu kun Gahee qaama Abbaa seerummaa akka qabaatutti akka lakkaawamu hordofsiisee ture. Kun immoo sochiin garagaraa murtiin abbaa alangaa daran akka iftoomina qabaatu taasisu uumamaa dhufe. Akkasumaas murtiin Abbaa Alangaa akkuma biyya Ingilizii to’annoo garagaraa qaama alaa jalatti kufaa dhufe. Akkuma olitti ilaalle qindeessi haarawni Biyya Beeljiyeem ,Gaayidlaayiniin dhimmoota imaammata himannaa ilaalchisee Koollejjii ‘College des procurers’ tiin bahuun Weebsaayitii Ministeera Haqaa Biyyattii irratti maxxanfamee jira. Biyya Faransaayitti ammallee dhimmichi iftoomina sadarkaa kanaatiif hin geenye. Haa ta’u malee sababoonni murtiin Abbaa Alangaa baay’inaan irratti hundaa’u bal’inaan kan beekkamuu fi ifaan ifatti mariyatamu fi kitaaba seeraa keessatti taa’aniiru. Dabalataan Ministeerri Haqaa biyya Faransaay yeroo yerootti Xalayaa ofiiseelawaa[official circulars] kan Gorsa Abbaa Alangaatiif gosoota yakkaa murtaa’e ilaalchisee maal akka gochuu qaban ibsu ni baasa. Faransaay keessatti ,yoo baayyee turuu baatees biyya beeljiyeemittis sochiin Aangoo Abbaa Alangaa dhimma himachuu dhiisuu ykn kufaa gochuu Daangessuuf taasifamaa ture. Bara 1998 Keewwata 40 CPP,kan akka Madda Aangoo Abbaa Alangaa Biyya Faransaay himata dhiyeessuu dhiisuuf qabu tume Abbaan Alangaa dhimma yakka Saalqunnamtii fi sarbaminsaa ilaalchisee himachuu yoo dhiise Sababa akka kaayu taasisuuf Fooyyeffamee ture.Yeruma walfakkaataa yaaliin hin milkaayin seera Abbaan Alangaa dhimmoota hundumaa ilaalchisee himannaa dhiyeessuu dhiisuuf sababa akka kaayu tumu jijjiiruuf taasifamee ture. Haala kanaanis mirga lammiilee abdii kutatan idileessuun Abbaan Alangaa Waliigalaa[olaanaan] naannoo murtii Abbaan Alangaa jalaa himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuun kenne irra deebi’ee akka ilaalamuufif akka gaafatan taasise jira.
Hanqina Iddoo fi yeroo qabnu irraa kan ka’e muxannoo biyyoota kanneenii kana caalaa baballisuun ibsuu hin dandeenye.
BOQONNAA AFUR
BU’AA MURTII GALMEE QORANNOO CUFUU FI HIMANNAA DHIYEESSUU DHIISUU :SAKATTA’INSA SEERA BIYYA KEENYAA
4.1 Bu’aa Galmee qorannoo Cufuun Hordofsiisu
Galmeen Qorannoo Yakkaa tokko cufamuun dhimma salphumatti ilaalamee bira darbamuu miti .sababnisaas Mirgaa fi dirqama qaama adda addaa ofkeessaa waan qabuuf bu’aa seeraa hordofsiisu qabaachuu danda’a.
Imammata Haqa Yakkaa Biyya keenyaa fi Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee wanti ifaan tumame hin jiru. Seerri deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa keewwata 39 jalatti Haalota Galmee qorannoo Poolisii cufuuf sababa ta’an erga tarreesse booda keewwata xiqqaa 2 jalatti Akka itti aanutti caqasee jira. ”Art 39(2) The provisions of Art. 43-45 shall not apply where the case file is closed under this Article” jechuun ibsa. Tumaan kun kan ibsu Tumaaleen seera deemsaa Falmii Yakkaa kwt 43-45 jalatti tumaman galmee qorannoo keewwata 39 kana jalatti cufamaniif raawwatiinsa akka hin qabaanne dha. kana jechuun tumaa kwt 44 jalatti bu’aa galmee himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisuu dabalatee jechuu dha. kun immoo Galmeen qorannoo Poolisii kwt kana jalatti abbaa Alangaatiin cufamuun bu’aa seeraa hordofsiisu waan hin qabne fakkaata. Keewwatuma olii kwt xiqqaa 3 jalatti Abbaan Alangaa Galmee erga cufee Garagalcha isaa Abbaa Alangaa Waliigalaaf, Miidhamaa dhuunfaaf[yoo jiraate] fi Qorataa Poolisiitif erguu qaba jechuun caqasuus Murtiin Abbaa Alangaa keewwata kana jalatti kennu murtii isa dhumaa ta’uu fi dhiisuus wanti ibsame hin jiru . Tarii wantoonni galmeen keewwata kana jalatti cufamuuf bu’uura ta’an ifaa fi wantoota beekkamaa ta’uus, murtii kanatti qaamni hin hin quufne jiraachuu danda’a waan ta’eef Namni Murtii Abbaa Alangaatiin galmee qorannoo poolisii jalaa cufame mirga isaan waliin walqabatee komii yoo qabaate bu’aan seeraa inni hordofsiisu irratti tarkaanfii filannoo maali akka qabu hin ibsamne. Seerichi Murtiin Abbaan Alangaa keewwata kana jalatti kennu Shakkamaa fi ciraan [yoo jiraate] ilaalchisee maal tahuu akka qabu wanti ibsame hin jiru.
Haa ta’u malee Dhimmicha Kallattiidhaan adda bahee galmee qorannoo ilaalchisee taa’uu baatuus Labsii Abbaa Alangaa Waligalaa Federaalaa lakk.943/2008 keewwata 18 jalattii fi Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf bahe lakk.214/2011 keewwata 19 jalatti Murtii Abbaan Alangaa kennu irratti namni hin quufne mirga iyyata Abbaa Alangaa ol’aanu Sadarka adda addaarratti argamuuf dhiyeessu akka danda’u ni tuma. Labsiiwwan kun lamaan akka itti aanutti haala walfakkaatuun kaaya..
Mirga Iyyata Dhiyeeffachuu
1) Namni murtii Abbaan Alangaa kenne irratti komii qabu kamiiyyuu iyyata isaa itti gaafatamtoota Abbaa Alangaa sadarkaan jiraniitti dhiyeeffachuuf mirga ni qabaata;
2) Itti gaafatamaan iyyatni dhiyaateef dhimmicha hatattamaan qulqulleessee murtii kennuu qaba. Dhimmicha qulqulleessuuf koree ogeessota dhimmi ilaalu hammate hundeessuu ni danda’a.
3) Itti gaafatamaan iyyaticha qorate seeraafi ragaa caqasuudhaan murtii Abbaa Alangaa jalaatiin kenname daangessuuf, jijjiiruuf, fooyyessuuf, diiguuf, cimsuuf yookiin qaama dhimmicha jalqaba ilaaletti deebisuu ni danda’a.
Garuu Murtiin Abbaa Alangaa Waliigalaatiin kennamu murtii dhumaati moo filannoo biraa jiraachuu wanti ibsame hin jiru. Fkn namni murtii Abbaa Alangaa Waliigalaatti hin quufne maal ta’a. gara mana murtii deemuu danda’a. moo miti kan jedhu hin ibsamne .
Bu’aa Galmee Qorannoo cufuu waliin Walqabatee Wixineen seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa yeroo mirkanaa’etti hamma ta’e tokko furmaata waan akeeku fakkaata. Wixinichi Keewwata 160 fi kwt itti aananii jiran jalatti Bu’aa Galmee qorannoo cufuun fi Himannaa dhiyeessuu dhiisuun qabu ilaalchisee keewwatuma walfakkaataan ifaan kaayee jira. Kutaa itti aanu jalatti gadi fageenyaan ilaaluuf yaalla.
4.2 Bu’aa Murtiin Abbaa Alangaa Galmee qorannoon isaa Xumurame irratti himannaa dhiyeessuu dhiisuu kennamu hordofsiisu
Murtiin himannaan dhiyeessuu dhiisuu SDFY kwt 42 jalatti kennamu barreeffamaan sababa galmeen cufamuuf ifaan taa’uu akka qabuu fi garagalchi isaa miidhamaa dhuunfaa ykn bakka bu’aa isaa fi Qorataa Poolisiitiif ergamuu akka qabu tumaa seerichaa irraa hubachuun ni danda’ama. Bu’aa murtii himannaa dhiyeessuu dhiisuuf kennamu ilaalchisee Seerri Deemsa Falmii Yakkaa Biyya Keenyaa Keewwata 44 jalatti kan ibsame dhimma galmee himannaa dhiyeessuu dhabuu sababa Ragaan gahaan shakkamaa balleessaa taasisu hin jiru ykn hin dhiyeessisuu jechuun galmeen cufamu qofa ilaallata. keewwatichi dhimma bakka lamatti keewwattoota xixiqqaa lamatti qoodee kaaya . kuniis dhimma Iyyannoo dhuunfaan qofa dhiyaatu fi dhimma Iyyannoo Dhuunfaatiin qofa hin dhiyaannetti qooduun ilaala. Keewwatni 44(1) dhimma iyyannoo dhuunfaa qofaan dhiyaatu ilaalchisee Sdfy kwt 44(1) akka itti aanutti caqasee jira.
”Where the public prosecutor refuses to institute proceedmgs under Art. 42 (1 (a) in relation to an offence punishable on complaint only, he shall authorise in writing the appropriate person mentioned in Art. 47 to conduct a private prosecution. A copy of such authorisation shall be sent to the court having jurisdiction.” Keewwatni xiqqaan kun dhimma iyyannoo dhuunfaa qofaan dhiyaatu ilaalchisee Abbaan Alangaa Murtii himannaa dhiyeessuu dhiisuu yeroo murteessu barreeffamaan namoota sirrii dhimmi isaan ilaallatu kwt 47 jalatti tarraa’an kan akka miidhamaa dhuunfaa,bakka bu’aa seeraa isaa, haadha manaa ykn abbaa manaa bakka walibu’uun , bakka bu’aa seeraa qaama miidhamtoota, ogeessa seeraa dhabbata namummaa seeraa qabuu Aangessuun garagalchi isaa Mana murtii Aangoo dhimmicha ilaaluu qabuuf akka ergamuu qabu ibsa.
Seerri Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa Keewwatni 44(2) dhimma Iyyannoo dhuunfaa qofaan hin dhiyaanne ilaalchisee kan tumamee jiru immoo Labsii Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 keewwata 24(2)tiin ifaan Haqamee jira.
Labsiin Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 kun addatti bakka keewwata seera deemsa Falmii yakkaa haqamee waa jechuu baatuus Namni murtii Abbaan Alangaa sadarkaa jalaa jiruun kennametti hin quufne Abbaa Alangaa Sadarkaa olaanuu jirutti Mirga iyyata dhiyeeffachuu akka qabu Labsicha keewwata 19 jalatti akka itti aanutti ni tuma.
”Art 19. Right to petition
where any person or organization dissatisfied with any decision of a subordinate Attorney, such person or organization has the right to institute a petiton to a Superior Attorney.
Art 20. Power of superior Attorney .
A Superior Attorney of the Office of the Central Attorney General may amend, suspend, alter, revoke or confirm decisions made or measure taken by an attorney suhordinate to him” .
Namni ykn Dhaabbanni murtii Abbaan Alangaa jalaa kenne irratti komii qabu kamiiyyuu iyyata isaa Abbaa Alangaa sadarkaa olaanuutti dhiyeeffachuuf mirga ni qabaata; Abbaan Alangaa olaanaan Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa giddu galeessaa murtii Abbaa Alangaa jalaatiin kenname ykn tarkaanfii fudhatame , fooyyessuu, daangessuu, jijjiiruu,diiguu, cimsuu ni danda’a. jechuun kaaya.
Labsiin Abbaa Alangaa Waligalaa Federaalaa lakk.943/2008 keewwata 18 jalattii fi Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hundeessuuf bahe lakk.214/2011 keewwata 19 jalattis labsicha olii waliin hamma ta’e yaaduma walfakkaatu kaa’a.
Dhimmoota bu’aa Galmee qorannoo cufuu fi Himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisu ilaalchisee Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa Biyya Keenyaa jalatti maaltu ibsame Namni Murtii Abbaan Alangaa kennetti hin quufne, maal gochuu qaba ,shakkamaa fi ciraa ilaalchisee hoo maal taha kan jedhu, Hanqinaalee gama kanaan jiru cufuu irratti wixinichi gaafa mirkanaa’e furmaata maal akeekuu danda’a kan jedhu akka itti aanutti ilaalla.
Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa Biyya keenyaa kwt 160 jalatti Bu’aa Galmee qorannoo cufuu ykn Himannaa dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee akka itti Aanutti ibseera.
”አንቀጽ ፻፷ የምርመራ መዝገብ መዝጋት ወይም ክስ አለመመስረት ውጤት
፩. ዐቃቤ ሕግ የምርመራ መዝገቡን ከዘጋ ወይም ክስ ላለማቅረብ ውሳኔ ከሰጠ እና ተጠርጣሪው በማቆያ ወይም በማረፊያ ቤት የሚገኝ እንደሆነ እንዲለቀቅ ትእዛዝ ይሰጣል፤ የጊዜ ቀጠሮውን የሚከታተለው ፍርድ ቤት እንዲያውቀው ያደርጋል፡፡
፪. ዐቃቤ ሕግ የምርመራ መዝገብ መዝጋት ወይም የክስ አላቀርብም ውሳኔ ሲሰጥ ከጉዳዩ ጋር የተያዘ ኤግዚቢት ወይም ሌላ ንብረት ላይ በሕግ መሠረት ተገቢውን ውሳኔ ይሰጣል፡፡
፫. ዐቃቤ ሕግ የምርመራ መዝገብ መዝጋት ወይም ክስ አላቀርብም ውሳኔ በጽሑፍ ለበላይ ኃላፊው፣ ለመርማሪው፣ ለግል ተበዳይ እና ለተጠርጣሪው ያሳውቃል፡፡
አንቀጽ ፻፷፩ (161) በዐቃቤ ሕግ ውሳኔ ላይ ስለሚቀርብ አቤቱታ
፩. በዐቃቤ ሕግ ውሳኔ ቅር የተሰኘ መርማሪ ፖሊስ ወይም የግል ተበዳይ ወይም ወኪሉ ወይም ተጠርጣሪው ወይም ጠበቃው ቅሬታውን ደረጃውን ጠብቆ ላለው የበላይ ዐቃቤ ሕግ ሊያቀርብ ይችላል፡፡
፪. በዚህ አንቀጽ ንዑስ አንቀጽ ፩ መሠረት የውሳኔ አቤቱታ የቀረበለት የበላይ ዐቃቤ ሕግ እንደ አስፈላጊነቱ ውሳኔውን ለማጽደቅ፣ ለማሻሻል፣ ለመሻር ወይም ተጨማሪ ምርመራ እንዲደረግ ሊወስን ይችላል፡፡
፫. ጠቅላይ ዐቃቤ ሕጉ የሚሰጠው ውሳኔ የመጨረሻ ይሆናል፡፡
Keewwata 160. Bu’aa Galmee qorannoo cufuu ykn Himannaa hundeessuu dhiisuu
1.Abbaan Alangaa Galmee qorannoo yoo cufee ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf murtee yoo kennee fi Shakkamaan iddoo tursiisaa ykn mana amala sirreessaatti kan argamu yoo ta’e akka gadi lakkifamu ajaja ni kenna. Manni murtii yeroo beellamaa hordofu akka beeku ni taasisa.

  1. Abbaan Alangaa Galmee qorannoo yoo cufu ykn murtee himannaa dhiyeessuu dhiisuu yeroo kennu ciraa dhimmichaa waliin walqabatuu ykn qabeenyaa biroo irratti bu’uura seeraatiin murtii barbaachisaa ni kenna.
  2. Abbaan Alangaa Murtii Galmee qorannoo cufuu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu barreeffamaan hogganaa ol’aanaa isaatiif,qorataa Poolisiitiif ,miidhamaa dhuunfaa fi shakkamaaf ni beeksisa.
    Keewwata 161 Iyyannoo Murtii Abbaa Alangaa irratti dhiyaatu ilaalchisee
    1.Murtii Abbaa Alangaa kan komate qorataan Poolisii ,ykn miidhamaan dhuunfaa ykn bakka bu’aan isaa ykn Shakkamaan ykn Abukaatoon isaa komicha Abbaa Alangaa ol’aanuu sadarka sadarkaan jiruuf dhiyeessuu danda’a.
  3. Keewwata kana keewwata xiqqaa tokko jalatti Abbaan Alangaa ol’aanaan iyyatni dhiyaateef Akka barbaachisummaa isaati murticha cimsuu,fooyyessuu,Haquu ykn qorannoon dabalataa akka taasifamu murteessuu danda’a.
  4. Murtiin Abbaan Alangaa Waliigalaa kennu kan dhumaa ta’a. jechuun kaa’amee jira.
    Wixinicha jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee Yakkoota Iyyannoo dhuunfaa dhiyeessuu qofaan ilaalamaniin walqabatee haala SDFY keewwata 44(1) jalatti A/Alangaa galmee yeroo cufu miidhamaa dhuunfaa ykn bakka bu’aa isaanii aangessuun cufuu… jedhu hin hammanne .
    Wixinichi yeroo mirkanaa’etti bu’aa Galmee qorannoo cufuu ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuun walqabatee Hamma tokko furmaata tahuu danda’a. Garuu asirratti Murtiin Abbaan Alangaa Waliigalaa kennu kan dhumaa ta’uun Mirga haqa argachuu Heera Mootummaatiin beekkamtiin kennameefi waliin yeroo ilaalamu mirgicha waaan daangesse fakkaata.
    4.3 YAADA GUDUUNFAA FI FURMAATAA
    Galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuun maal akka ta’ee fi haalonni galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuu ilaalchisee tarraa’an ,Faayidaa ummataatiif jecha Galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuu maal akka ta’e sakatta’a ogbarruu fi seerotaa jalatti ilaalamee jira. Muuxannoo biyyoota biroo muraasaa Biyya Ingiliziii, Faransaay fi Beeljiyeemii Galmee qorannoo cufuu fi Himannaa Dhiyeessuu dhiisuun walqabatee haala isaan seera isaanii keessatti iftoominaan tumatan gabaabinaan hamma ta’e gubba gubbaa[high light] isaa kutaa sadi armaan olii jalatti ilaaluuf yaalamee jira. Akkasumaas Kutaa afraffaa fi isa dhumaa aramaan olii jalatti Bu’aa seeraa Galmee qorannoo cufuu fi himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisu ilaalchisee sakatta’insi seera biyya keenyaa xinxaalamee jira.
    Kanatti aansuun xinxaala seeraa gaggeeffame irraa ka’uun argannoowwan gurguddoon maal akka ta’anii fi hanqinaalee mul’atan furuuf maal hojjatamuu akka qabu akeekuuf ni yaalla.
    4.3.1 Yaada Guduunfaa
    Argannoowwan qorannoo kanaa akka itti aanutti gabaabinaan dhiyaatee jira.
    • Imaammatni Haqa yakkaa biyya keenyaa Haalota qorannoon yakkaa itti addaan citu ; Adeemsi qorannoo yakkaa haalota itti addaan citu ilaalchisee seerotni bahan dhimmoota ijoo bifa hammateen bocamuu qaba jechuun wantoota hammatamuu qaban tarreessuus Seerrii deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa hojiirra jiru erga bahe yeroo dheeraa ta’uu wajjiin dhimmoota ijoo ta’an haala iftoomina qabuun hin hammanne.
    • Galmee qorannoo yakkaa irratti murtii galmeen haa cufamuu ykn qorannaan addaan haa cituu kennuun bu’uura Labsii mana hojii Abbaa Alangaa waliigalaa Oromiyaa hundeessuuf bahe Labsii lakk.214/2011 kwt7(8) fi Labsii Abbaa Alangaa Waliigalaa Federaalaa lakk.943/2008 kwt 6(3a) jalatti bifuma walfakkaatuun Abbaan Alangaa faayidaa ummataa bu’uura godhachuun yookiin dhimmichi yakkaan kan hin gaafachiisne ta’uun ifatti yammuu beekkame qorannoon jalqabame akka addaan citu yookiin qorannoon yakkaa addaan citee ture akka itti fufu ni taasisa; barbaachisaa ta’ee bakka argametti qorannoon yakkaa akka jalqabamu ni taasisa jechuun ifaan tumamee jira.Haa ta’u malee hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni(sababoonni) Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu labsiiwwan lamaaniinu hin tumamne.
    • Labsiin kana hojiirra oolchuuf illee dhimmicharratti Dambiin ammatti bahee hojiirra jiru hin jiru.
    • Wixineen seera deemsa Falmii yakkaa fi ragaa biyya keenyaa fuuldura ni mirkanaa’a jedhamee abdiin eeggamulleen Galmeen qorannaa cufuu waliin walqabatee haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu hin tarreessine Abbaan Alangaa Waliigalaas faayidaa uummataaf jecha galmeen qorannaa akka addaan citu yoo ajaje’ galmeen qorannoo addaan cituu danda’a kan jedhullee hin hammatamne.
    • Himannaa Dhiyeessuu dhiisuun walqabatee Imaammata Haqa Yakkaa biyya keenyaa armaan olitti ilaalle jalatti Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seeraan ifa ta’ee Seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba jechuun wantoota ijoo hammatamuu qabu tarreessuun ibsamee jira. Haa ta’u malee Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa jalatti wanti ifaan tarreeffame hin jiru.
    • SDFY Keewwata 42(1D) jalatti Abbaan Alangaa Ministeeraan[ yeroo ammaa Abbaa Alangaa Waliigalaan] yoo ajajame sababa Faayidaa ummataatiif himannaa dhiyeessuu dhiisuu akka danda’u ifaan caqasuus Labsiin Mana hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Giddugaleessa yeroo Mootummaa cehumsaa Itoophiyaa Lakk.39/1993 keewwatni 24(2) SDFY kwt 42/1/d, fi 42(3) ifaan haqee jira. Labsicha jalattiis faayidaa ummataatiif jecha haalotni himannaa dhiyeessuu dhiisuun itti danda’amu hin teenye .
    • Akka Waliigalaatti Tumaalee seeraa deemsa falmii yakkaa,imaammata haqa yakkaa fi maanuwaalii armaan olii irraa wanti hubatamu, Akkaata sirna seeraa biyya keenyaatti Galmee qorannoo cufuuf ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuuf haalotni bu’uura tahan baayyeen akka jiruu fi hiikkoon kallattii fi tarreeffamni fixataa tahe akka hin jirree dha. Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa keessatti immoo bifa iftoomina qabuun haalonni kunneen tarreeffamee kan hin jirree dha. Imammatni Seerri maal hammatee akka akka bahu akeekuuf malee mataasaatiin seera miti. Maanuwaalin hojii immoo bifa seeraatiin kan qophaa’ee waan hin taaneef humni dirqisiisummaan isaa Laafaa dha.
    • Akkasumaas Faayidaa ummataatiif jecha galmee qorannoo cufuun ykn himannaa dhiyeessuu dhiisuu haalonni dandeessisan seeraan bifa iftoomina qabuun tarraa’ee kan hin caqasamnee ta’uu fi innumti Abbaa Alangaa Waliigalaatiin yoo itti amaname qofa akka ta’ee fi Abbaan Alangaa dhimmicha qabate akka barbaade irratti murteessuu akka hin dandeenye agarsiisa.
    • Seera Deemsa Falmii Yakkaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee wanti ifaan tumame hin jiru.
    • Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee Yakkoota Iyyannoo dhuunfaa dhiyeessuu qofaan ilaalamaniin walqabatee haala SDFY keewwata 44(1) jalatti kaa’ameen hin tumamne.
    4.3.2 Yaada Furmaataa
    Hanqinaalee Seeraa armaan olitti adda bahaniif qorannoon kunYaadota Furmaataa armaan Gadii akeekeera.
     Galmee Qorannoo Cufuun Walqabatee :
    • Adeemsi qorannoo yakkaa haalota itti addaan citu ilaalchisee seerotni bahan dhimmoota ijoo bifa hammateen bocamuu qaba jechuun wantoota hammatamuu qaban Imaammata haqa yakkaatiin kaa’ame tilmaama keessa galchuun Wixineen Seera deemsa Falmii Yakkaa fi ragaa biyya keenyaa keessatti haala iftoomina qabuun hammachiisuun barbaachisaa dha.
    • hiikkoon Faayidaa Ummataa ykn Haalonni ykn sababoonni Faayidaa ummataatiif jecha qorannoon yakkaa eegalame itti addaan cituun danda’amu ilaalchisee labsiian Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa hundeessuuf bahe Hojiirra oolchuuf Dambiin bahuun bifa ifa ta’een tarreessuu qaba.
    • Wixineen seera deemsa Falmii yakkaa fi ragaa biyya keenyaa Galmee qorannaa cufuu waliin walqabatee haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu irratti haala amma jiruun yoo mirkanaa’e qaawa uumamuu danda’a waan ta’eef haalota qorannoon yakkaa faayidaa ummataaf jecha ittiin addaan citu bifa iftoomina qabuun Hiikkoo Faayidaa ummataas hammatee mirkanaa’uu qaba .
     Himannaa Dhiyeessuu dhiisuun walqabatee
    • Imaammata Haqa Yakkaa biyya keenyaa armaan olitti ilaalle jalatti Abbaan Alangaa Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiyeessuu dhiisuu murteessuuf haalonni dandeessisu seeraan ifa ta’ee Seera deemsa Falmii yakkaatiin fi Qajeelfama Abbaa Alangaa Waliigalaatiin bahu keessatti tarreeffamee kaa’amuu qaba jechuun wantoota ijoo hammatamuu qabu tarreessuun ibsamee jira waan ta’eef Wixineen Seera deemsa Falmii Yakka fi Ragaa biyya keenyaa Akkaatuma imaammataan akeekameen haalota Faayidaa ummataatiif jecha himannaa dhiisuu murteessuuf dandeessisan ifaan hammachiifamee mirkanaa’uun barbaachisaa dha.
    • Dambiin Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa hundeessuuf bahe hojiirra oolchuuf fuula dura bahu keessatti Maanuwaaliin Yakkoota Adda Addaa MHAAWOtiin bahe hojiirra oolchuuf Maanuwaalichi Humna dirqisiisuu akka qabaatuu fi Maanuwaalichaatiin hojjachuu dhabuun Ittigaafatamummaa kan hordofsiisu ta’uu ifatti tumamuu fi irratti hojjatamuu qaba.
     Bu’aa Galmee qorannaa fi Himannaa dhiyeessuu dhiisuun hordofsiisuun walqabatee
    • Wixinee Seera Deemsa Falmii Yakkaa fi Ragaa biyya keenyaa jalatti bu’aa Galmee qorannoo cufuun ykn qorannoo yakkaa addaan kutuun hordofsiisu ilaalchisee kan hammatame akkuma jirutti ta’ee Yakkoota Iyyannoo dhuunfaa dhiyeessuu qofaan ilaalamaniin walqabatee haala SDFY keewwata 44(1) jalatti A/Alangaa galmee yeroo cufu miidhamaa dhuunfaa ykn bakka bu’aa isaanii aangessuun cufuu… jedhu hammatee osoo mirkanaa’ee gaariidha.
Posted in Pdf

የኢፌዲሪ አዋጆች ከ 2000-2013 ድረስ pdf

video hubannoo seeraa dhimmaa daldala seeraan aalaa irrattii

Posted in Pdf

Universal Declaration of Human Rights PDF


Preamble
Whereas recognition of the inherent dignity and of the equal and inalienable
rights of all members of the human family is the foundation of freedom, justice
and peace in the world,
Whereas disregard and contempt for human rights have resulted in barbarous
acts which have outraged the conscience of mankind, and the advent of a world
in which human beings shall enjoy freedom of speech and belief and freedom
from fear and want has been proclaimed as the highest aspiration of the common
people,
Whereas it is essential, if man is not to be compelled to have recourse, as a last
resort, to rebellion against tyranny and oppression, that human rights should be
protected by the rule of law,
Whereas it is essential to promote the development of friendly relations between
nations,
Whereas the peoples of the United Nations have in the Charter reaffirmed their
faith in fundamental human rights, in the dignity and worth of the human person
and in the equal rights of men and women and have determined to promote
social progress and better standards of life in larger freedom,
Whereas Member States have pledged themselves to achieve, in cooperation
with the United Nations, the promotion of universal respect for and observance of
human rights and fundamental freedoms,
Whereas a common understanding of these rights and freedoms is of the
greatest importance for the full realization of this pledge,
Now, therefore,
The General Assembly,
Proclaims this Universal Declaration of Human Rights as a common standard of
achievement for all peoples and all nations, to the end that every individual and
every organ of society, keeping this Declaration constantly in mind, shall strive by
teaching and education to promote respect for these rights and freedoms and by
progressive measures, national and international, to secure their universal and
effective recognition and observance, both among the peoples of Member States
themselves and among the peoples of territories under their jurisdiction.
Article I
All human beings are born free and equal in dignity and rights. They are
endowed with reason and conscience and should act towards one another in a
spirit of brotherhood.
Article 2
Everyone is entitled to all the rights and freedoms set forth in this Declaration,
without distinction of any kind, such as race, colour, sex, language, religion,
political or other opinion, national or social origin, property, birth or other status.
Furthermore, no distinction shall be made on the basis of the political,
jurisdictional or international status of the country or territory to which a person
belongs, whether it be independent, trust, non-self-governing or under any other
limitation of sovereignty.
Article 3
Everyone has the right to life, liberty and the security of person.
Article 4
No one shall be held in slavery or servitude; slavery and the slave trade shall be
prohibited in all their forms.
Article 5
No one shall be subjected to torture or to cruel, inhuman or degrading treatment
or punishment.
Article 6
Everyone has the right to recognition everywhere as a person before the law.
Article 7
All are equal before the law and are entitled without any discrimination to equal
protection of the law. All are entitled to equal protection against any
discrimination in violation of this Declaration and against any incitement to such
discrimination.
Article 8
Everyone has the right to an effective remedy by the competent national tribunals
for acts violating the fundamental rights granted him by the constitution or by law.
Article 9
No one shall be subjected to arbitrary arrest, detention or exile.
Article 10
Everyone is entitled in full equality to a fair and public hearing by an independent
and impartial tribunal, in the determination of his rights and obligations and of any
criminal charge against him.
Article 11
1. Everyone charged with a penal offence has the right to be presumed
innocent until proved guilty according to law in a public trial at which he
has had all the guarantees necessary for his defence.
2. No one shall be held guilty of any penal offence on account of any act or
omission which did not constitute a penal offence, under national or
international law, at the time when it was committed. Nor shall a heavier
penalty be imposed than the one that was applicable at the time the penal
offence was committed.
Article 12
No one shall be subjected to arbitrary interference with his privacy, family, home
or correspondence, nor to attacks upon his honour and reputation. Everyone has
the right to the protection of the law against such interference or attacks.
Article 13
1. Everyone has the right to freedom of movement and residence within the
borders of each State.
2. Everyone has the right to leave any country, including his own, and to
return to his country.
Article 14
1. Everyone has the right to seek and to enjoy in other countries asylum from
persecution.
2. This right may not be invoked in the case of prosecutions genuinely
arising from non-political crimes or from acts contrary to the purposes and
principles of the United Nations.
Article 15
1. Everyone has the right to a nationality.
2. No one shall be arbitrarily deprived of his nationality nor denied the right to
change his nationality.
Article 16
1. Men and women of full age, without any limitation due to race, nationality
or religion, have the right to marry and to found a family. They are entitled
to equal rights as to marriage, during marriage and at its dissolution.
2. Marriage shall be entered into only with the free and full consent of the
intending spouses.
3. The family is the natural and fundamental group unit of society and is
entitled to protection by society and the State.
Article 17
1. Everyone has the right to own property alone as well as in association with
others.
2. No one shall be arbitrarily deprived of his property.
Article 18
Everyone has the right to freedom of thought, conscience and religion; this right
includes freedom to change his religion or belief, and freedom, either alone or in
community with others and in public or private, to manifest his religion or belief in
teaching, practice, worship and observance.
Article 19
Everyone has the right to freedom of opinion and expression; this right includes
freedom to hold opinions without interference and to seek, receive and impart
information and ideas through any media and regardless of frontiers.
Article 20
1. Everyone has the right to freedom of peaceful assembly and association.
2. No one may be compelled to belong to an association.
Article 21
1. Everyone has the right to take part in the government of his country,
directly or through freely chosen representatives.
2. Everyone has the right to equal access to public service in his country.
3. The will of the people shall be the basis of the authority of government;
this will shall be expressed in periodic and genuine elections which shall
be by universal and equal suffrage and shall be held by secret vote or by
equivalent free voting procedures.
Article 22
Everyone, as a member of society, has the right to social security and is entitled
to realization, through national effort and international co-operation and in
accordance with the organization and resources of each State, of the economic,
social and cultural rights indispensable for his dignity and the free development
of his personality.
Article 23
1. Everyone has the right to work, to free choice of employment, to just and
favourable conditions of work and to protection against unemployment.
2. Everyone, without any discrimination, has the right to equal pay for equal
work.
3. Everyone who works has the right to just and favourable remuneration
ensuring for himself and his family an existence worthy of human dignity,
and supplemented, if necessary, by other means of social protection.
4. Everyone has the right to form and to join trade unions for the protection of
his interests.
Article 24
Everyone has the right to rest and leisure, including reasonable limitation of
working hours and periodic holidays with pay.
Article 25
1. Everyone has the right to a standard of living adequate for the health and
well-being of himself and of his family, including food, clothing, housing
and medical care and necessary social services, and the right to security
in the event of unemployment, sickness, disability, widowhood, old age or
other lack of livelihood in circumstances beyond his control.
2. Motherhood and childhood are entitled to special care and assistance. All
children, whether born in or out of wedlock, shall enjoy the same social
protection.
Article 26
1. Everyone has the right to education. Education shall be free, at least in the
elementary and fundamental stages. Elementary education shall be
compulsory. Technical and professional education shall be made
generally available and higher education shall be equally accessible to all
on the basis of merit.
2. Education shall be directed to the full development of the human
personality and to the strengthening of respect for human rights and
fundamental freedoms. It shall promote understanding, tolerance and
friendship among all nations, racial or religious groups, and shall further
the activities of the United Nations for the maintenance of peace.
3. Parents have a prior right to choose the kind of education that shall be
given to their children.
Article 27
1. Everyone has the right freely to participate in the cultural life of the
community, to enjoy the arts and to share in scientific advancement and
its benefits.
2. Everyone has the right to the protection of the moral and material interests
resulting from any scientific, literary or artistic production of which he is the
author.
Article 28
Everyone is entitled to a social and international order in which the rights and
freedoms set forth in this Declaration can be fully realized.
Article 29
1. Everyone has duties to the community in which alone the free and full
development of his personality is possible.
2. In the exercise of his rights and freedoms, everyone shall be subject only
to such limitations as are determined by law solely for the purpose of
securing due recognition and respect for the rights and freedoms of others
and of meeting the just requirements of morality, public order and the
general welfare in a democratic society.
3. These rights and freedoms may in no case be exercised contrary to the
purposes and principles of the United Nations.
Article 30
Nothing in this Declaration may be interpreted as implying for any State, group or
person any right to engage in any activity or to perform any act aimed at the
destruction of any of the rights and freedoms set forth herein.

አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት። FM MHAAG Jimmaa Attorney

የፌዴራል ፍርድ ቤቶች ስተዳደሩ የነበሩ በአ/ቁ 25/96 የነበረው ሲሆን ይህንን አዋጅ በማሻሻል አዲሱ አዋጅ በሥራ ላይ ውሏል። የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 በፌደራል ጠቅላይ ፍርድ ቤት ስር የተቋቋመ 15 ከፍተኛ የሕግ ባለሙያዎችን በአባልነት ያካተተ የዳኝነት ሥርዓት አማካሪ ጉባኤ ረቂቁ ተዘጋጅቶ በፌደራል ፍርድ ቤቶች አመራሮች፣ በሕግ ባለሙያዎች እና በሕዝብ ተሳትፎ ዳብሮ ከሁለት አመታት ቆይታ በኋላ ጥር 13 ቀን/ 2013 ዓ.ም በሕዝብ ተወካዮች ምክር ቤት ጸድቋል። ይህ አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ከነባሩ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ ቁጥር 25/88 እና ይህን አዋጅ ካሻሻሉት ሌሎች አዋጆች ቁጥራቸው 138/1991፣ 254/1993፣ 321/1995 እና 454/1997 ከሆኑት አዋጆች ምን የተለየ አዲስ ነገር ይዞ መጥቷል? እንዲሁም ለአዳዲሶቹ ሕጎች መነሻ ዋና ዋና ምክንያቶቹስ ምን ምን ናቸዉ የሚለዉን በወፍ በረር እንመልከት። — Send in a voice message: https://anchor.fm/mhaagj/message
  1. አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት።
  2. Galmi kenya our objectives፣ እንደ ጅማ ዞን አቃቤ ህግ ፅፈት ቤት ግባችን
  3. tamsaasa camsaa 24/2013 hubannoo seeraa wa'e qaama bilisa baasu habeus corpus kuta tokkoffaa
  4. tamsaasa fm MHAAGJ caamsaa 23/2013 wa'ee tamboo ilaalchisee seerrii maal jedha
  5. Tamsaasa fm mhaagj caamsaa 2013 hubannoo seeraa seera godaansaa irrattii
Posted in Pdf

All Bilateral Investment Treaties

Jimmaa Zone Attorney Office provides for you all international investment treaties which Ethiopia has been a party to the agreement

we strive to insure justice. MHAAGJ
Midiyaa Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa

Posted in Pdf

Barruu Xinxala Murtii

Itti Gaafataamummaa Waliigalteen Alaa Dhaabbilee Fayyaa Vs Murtii Dhaddacha Ijibaattaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa lakk.Galmee 64590 irratti kenne

Abbaa Alangaa Mulugeetaa Magarsaatin Qophaa’e

Haqa kessan mirkaneessuuf Hojjenna

Mana Hojii AA Godina Jimmaa
Advertisements
Gabaajeewwanii fi jechoota Kottoonfataa
  • A/A:-Abbaa Alangaa
  • A/S:-Abbaa Seeraa
  • MM:-Mana Murtii
  • MMW:-Mana Murtii Waliigalaa
  • MMWF:_Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa
  • SDFHH:-Seera ADeemsa Falmii Hariiroo Hawaasaa
  • SHH:-Seera Hariiroo Hawaasaa
  • SDFY:_Seera Adeemsa Falmii Yakkaa
  • SY:-Seera Yakkaa
  • KKF:-Kan Kana Fakkaatan
  • KWT:-Keewwata

Seensa


Dhaabbileen fayyaa bu’ura waliigaltee yaalamtoota faana qabaniin itti gaafatamummaa kan qaban ta’uun ni beekama.Biyyootni itti gaafatamummaa kana mirkaneessan maddi seera isaanii sirna seeraa sivil ti.Akkuma beekamu sirni kun seerotni bifa kitaabaatin kan qindaa’anii taa’aniidha.Akka Biyya keenyaattis seerotni baay’een bifa kitaabaatin gurmaa’anii kan jiran yommuu ta’u isaan keessaa,s/d/f/y,s/d/f/h/h,s/h/h,s/y, fi kkf’n caqasuun ni danda’ama. Biyya keenya dabalatee Jaappaan,Jarman,Kooriyaa Kibbaa,Chaayinaa,Xaaliyaan dabalatee biyyootni addunyaa baay’een sirna siviilii kana hordofaniidha.Kana ta’uu isaatin biyyotni sirna kana hordofan walitti dhufeenyi dhaabbilee fayyaa fi yaalamaa jidduu jiru maal fakkaachuu akka qabu seera isaanii keessatti tarreessu.Bu’ura kanaan itti gaafatamummaa mirkaneessu.
Faallaa kanaa immoo biyyoota sirna kooman low hordofan keessatti madda seera isaanii aadaa,baratama fi murtiiwwan M/M kennaman fa’i.Biyyoota sirna kana hordofan keessatti dhaabbileen fayyaa yaalamtoota faana waliigaltee hin galani.Itti gaafatamummaan waliigalteen osoo hin taane wanta keessa isaanitti beekanii irratti waliigalani jedhaniit waan amananii fi ogeessotni fayyaa doggoggora oogummaa uumaniif yommuu itti gaafataman uwwisa inshuraansii qabu waan ta’eef waliigalteen ala itti gaafatamummaan isaanii mirkanoofnaan miidhamaaf beenyaa kennuun bu’aa bahii baay’ee waan hin qabneefi.
Akka biyya keenyaatti seenaan dhaabbilee fayyaa kan jalqabee bara 1906 irraa jalqabee ta’uun ni beekamaa bara 1948 Ministeerri fayyaa erga dhaabbatee (hundaa’ee) booda dhaabbilee fayyaa lakka’uuf illee nama rakkisan kan hunda’an ta’uu hubachuun ni danda’ama.Kanaaf barreffama kana keessatti itti gafatamummaa dhaabbileen fayyaa mirkaneessun ni danda’ama?moo hin danda’amuu? isa jedhu ilallaa.
Seeraa hariiroo hawaasaa keessatti dhaabbileen fayyaa dogoggora uumaniif itti gafatamummaa ni qabu jedha.Itti gaafatamummaan isaan qaban qabatamaan akkamii kan jedhu dhimma barreeffama kana keessatti ilaalamuudha.Itti gaafatamummaan mirkanaa’uu danda’u isa kam akka ta’e kan xinxalamu ta’a.

Gaaffiiwwan barruu kanaan deebi’aan

  •  Dhimmotnii dogoggoraa Oogummaa jedhaman Maal fa’ii?
  •  Dogoggora Ogeessa fayyaatin uumameef eenyutu gaafatama?
  •  Itti Gaafatamummaa mirkanaa’e akkamitti shallaguun/tilmaamuu dandeenya?
  • Kanaan wal qabatee dogoggorri oogummaa yaalaa akkuma baay’inaa fi bal’ina ogummichaa garaagarummaa waan qabuuf gocha tokko taasifamee ilaalamuu hin qabuu
  • Adabbii kennamuun walqabatee walfakkataa ta’uu akka hin dandeenyee kan beekamuudha.
  • Beenyaa gaafachuudhaan walqabatee beenyaan shallagamu walfakkaataa ta’uu dhiisuu danda’a sababni isaa immoo beenyaan tokko tokko kan murtaa’u muraadhan waan ta’eef
  • Dhimma beenyaa gaafachuun walqabatee himannaan dhiyaatu adeemsa isa kamiin hoogganamuu qaba kan jedhu ijoo A/A irratti xiyyeeffachuu qabuudha.Sababni isaa immoo A/A qaama adda addaa bakka bu’eet falma waan ta’eef.

Dhimmaa Qabatamaa


Dhimma kanaan walqabatee dhimma qabatamaa Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa Dhaddacha Ijibbataatiin murtaa’ee akka armaan gaditti kan ilaallu ta’a.
Dhaabbannii fayyaa dogoggora oogummaa uumameen miidhaa yaalamaa irraan yoo gahe kan itti gaafatamu ta’uu s/h/h 2129 fi 2130 irraa hubachun kan danda’amuu ta’uu Dhaddachi Ijibbataa Mana Murtii Waliigala Federaalaa lakk.G. 64590 ta’e irratti dhimma iyyataa dhaabbata Meeri Istoopsi fi waamamtuu addee Sannaayit Alamaayyoo jidduu ture irratti M/M/W murtii M/M jalaa cimsuun murtiin kenne yaada kewwata kanaa kan cimsuudha.
Dhimmicha hubachuuf akka dandaa’amutti Afaan Oromotti akka armaan gadiitti hiikuuf yaalameera,
Wamaamtuun Ijibbaataa M/M ol’aanaa jalaatti ijoo himannaa dhiyeessiten dhaabbatta himatamaa (iyyataa ijibbaataa) qorannaan naaf taasifamee qoricha dahuu ittisuu (Noorpilaant) jedhamu irre koo keessatti akka awwaalamu ergaa taasisee booda qorichichii dhukkuba (dhibee) waan narratti hordofsiiseef himatamaan ogeessuma isaatiin qorichichi akka bahu yommu taasisuu ogeessotni of eggannoo barbaachiisaa gochuu dhiisuu isaaniitiin harki koo qorichichi keessatti awwaalame dhukkubbii fi daraaraa wal irraa hin citneef kan na saaxile ta’uu isaatiin dabalatatti harmaa fi dugdaa ko irraatti dhukkubbii narra gahe irraa kan ka’e dhukkuba dugdaa, dhiitoo fuulaa fi dhukkuba onnee narratti hordofsiiseera. Dhibichi walxaxaa ta’uu isaatiin sirna ya’insa (sochii dhiigaa) irratti rakkina hordofsiisuu isaatiin ujummoon dhiigaa cufamuu isaatiin harkiikoo dhumaa(nyaatamaa) dhuufuu isaatiin hojii koo akkan hin hojjanne (raawwannee) taasisuun dhukkubicha biyya alaa dhaqee akkan hordofuf dhaabbileen fayyaa biroo kan naaf mirkaaneessan waan ta’eef himatamaan miidhaa narraan gaheef itti gaafatamaadha jedhamee akka naaf murtaa’uu fi Biyya Taayilaandi dhaqee yaalamuuf
 Baasii yaalaa qofaaf qarshii 192,881
 Sirnaa dhiigaa sirreessuuf baqaqsanii hodhuuf qarshii 114,699
 Qorannaa dhiigaa eksiree (x-ray) fi qorannaa laburaatooriif qarshii 22100
 Qorannaa MR’f Qarshii 13,377
 Tikeetti Xayyaaraa Taayilaandi dhaqanii deebi’uuf qarshii 14,000
 Baasii Hoteelaa guyyaa 10’f qarshii 6500
 Baasii Siree Hospitaalaa guyyaa 10’f qarshii 159,949
 Baasii yaalaa dabalataaf of eggannoof qarshii 100,000
 Taayilaandii Bankook baasii taaksii,paaspoortii fi baasii biraa qarshii 13,400
 Dhuukkubsachiisaaf geejiba,hoteela, baasii sanada imalaa qarshii 34,0780
 Miidhaa Narraa gahuu isaatiin hojii dhaabuu kootiif qarshiin dhabee qarshi 632 hanga himannaan kun Adoolessa keessa dhiyatuttii yadamee qarshii 22,752
 Benyaa haamilee qarshii 1000 walumaa gala qarshii 694,918(kuma dhibba jahaa fi kuma sagaltamii afuuriifi dhibbaa sagalii fi kudhaa saddet )akka naaf kaffaluu itti naaf murtaa’uu kan jedhu turee .
Himatamaan jalaas deebii kenneen ogeessi tokkos ta’ee Hospitaalli itti gaafatamummaa guutuun kan gaafatamu dambii oogummaa irra darbee yoo argame yommuu ta’u sababa dambiin cabee /irra darbamee / hojetamuu isaatiin miidhaan himataa irra gahuu isaa hin ibsamnee.Himattuun biyya alaa dhaqxee yaalamuuf waraqaa/sartafikeetii ishee dandeessisu Ministeera Eegumsa Fayyaa irraa ragaa hin dhiyeessine.Biyyaa alaatti yaalii ishee barbaachisa yoo jedhame illee yaalii akkanaa as dhiyoo Keeniyaa yookiin Hinditti kan kennamu ta’uu isaatiin biyya Taayilanditti yaalamuuf gaafachuun ishee sirri mitii.


Qarshiin 192851(kuma dhibba tokkoof kuma sagaltamii lamaa fi dhibba saddeetifi shantamii tokko) himattuun gaafatte ragaadhaan kan hin deeggaramne ta’uu isaatiin alatti qorannaaf jecha baasiwwan addaa addaa gaafatte sirri miti. Hospitaala guyyaa 10’f akka turtu caqaste qarshiin gaafattes guyyaa lama caalaa hospitaala kan hin turree waan ta’eef baay’ee kan ol ka’eedha.Dhukkubsaachiisaaf jechuun qarshiin gaafatte himatamaan kaffaluu hin qabu. Midhaan irra gahes(ga’es) hojii dhuunfaa ishee kan dhorku ta’uu ragaa hin dhiyeessinee Beenyaa haamilees yoo ta’e himatamaan himattuuf kaffaluu hin qabu jechuun falmeera.
M/M Ol’aanaa jalaa dhimmicha qoratees baasiwwan yaalaa himataa sirritti beekuuf kan rakkisu jechuun himatamaan himataa qarshii 300,000(kuma dhibba sadii) muraadhaan kaffaluu qaba jedheera.Bitaaf mirgi Murtii M/M Ol’aanaa jalaa kanaa ol’ iyyannoodhaan Mana Murtii Waliigalaa Federaalaatti bitaafi mirgii kan dhiyeessan yommu ta’uu ol’iyyannoon himatamaa jala bu’uuraa seera s/d/f /h/h/ kwt. 337 yommuu cufamu galmee ol’iyyannoo himataa irratti falmiin taasifamee murtii M/M Ol’aanaa jalaa fooyyeessuun deebii kennaa (himatamaan ol’iyyattuuf M/M jalaatti qarshiin 300,000 murtaa’eef kan shaallagamuuf ta’ee qarshii 694918(kuma dhibba jahaaf kuma sagaltamii afuriif dhibba sagaliif kudha saddeet) akka kaffaluuf jechuun murteessera.Murtii M/M kanaa irratti iyyataan komachuun iyyata dhaddacha ijibaataa kanaaf kan dhiyeesse yommuu ta’uu qabxiin adda durummaan caqasan (kaasanis) wamamtuu irra miidhaan gahe (hangii beenyaan kaffalamuu qabuu) waan beekamuu danda’uu waan ta’eef M/M jalaa beenyaa muraadhaan murteessuu hin qabaniiyyuu hangi beenyaa muraadhaan murtaa’u gadii aanaa ta’uu qaba.Hanga beenyaa dabalataa M/M/W ol iyyaanno,hangaa qarshii benyaa dabalataa gadii bu’iuu isaa akka sababaatti fudhaachuun isaa sirrii mitii jedheera.
Waamamtuun iyyata ijibaataaf deebii kenniteen iyyataan miidhaan narra gaheef M/M jalaatti itti gafatamummaa akka qabu murtaa’ee hanga ijibbataatti lakk. Galmee 58041 komii dhiyeffate M/M/W/F dhimmicha qoratee murtii M/M jalaa dogoggora seeraa bu’uuraa hin rawwatamne jechuun iyyata isaa kufaa kan taasise yommuu ta’uu hanga beenyaa ilaalchisee falmii dhiyeessen aangoo dhaddachaa ijibbaataa wan hin taaneef komiin isaa fudhatamuu hin qabuu jechuun falmiitettii.Iyyataanis deebii waamaamtuuf deebii kennuun falmii isaa cimsuun dhiyeessera. Falmiin bitaaf mirgaa akka arman olitti kan dhiyaate yommuu ta’uu nutis M/M/W/F dhaddacha ol’iyyannoo murtii beenyaa kenne irratti dogoggorrii seeraa bu’uuraa raawwatameera? moo hin raawwatamnee? ijoo jedhu qabachuun akka itti anutti qoranneerraa.


Falmii M/M jalaatti taasifameen dhaabbannii fayyaa ( iyyataa) waamamtuuf yaala yeroo tasiisetti rakkoo uumameen fayyaa wamaamtu irra miidhaan kan qaqqabe ta’uu isaatiin miidhaan qaqqabe kun yaala biyya keessaatin kan hin fayyine ta’uu isaatiin biyya Taayilaandi dhaqxee akka yaalamtu murtaa’eera.Haa ta’u malee komii kanaaf qabxii ka’umsaa kan ta’e yaalaa fi baasiiwwan adda addaatif iyyataan wamaamtuuf muradhaan akka kaffalu M/M/W ol kaasee murteessuu isaatii. Akka qajeeltootti sababa miidhaatiin miidhamaan beenyaa kan argatu kasaaraa miidhaa faana madaalawaa ta’e argachuun ta’uu S/H/H kwt. 2090’n kan tume yommuu ta’u namni miidhaaf itti gaafatamaa ta’u itti gaafatamummaan isaa miidhaa miidhamaa irra gahe faana walqixa ta’e madaalamee kaffaluut irra jira.
Dhimma qabanne irratti garu M/M/W dhaddachi ol’iyyannoo miidhaa qaqqabeef beenyaa kaffalchiisuuf muraa akka filannootti fudhateera.Kanaaf qabxiiwwan gurguddoon (ijoon) akka sababaatti caqasaman baasiin yaalaa waamamtuun dhiyeessite ragawwan barbaachiisoo baasii yaalaa dhiyaatee kan caaudhaa.Waamamtuuf dhukkubsachiiftuun kan barbaachisu yoo ta’e baasiin isaa hangam akka ta’e gamanumaan beekuun kan rakkisuudha.Akka guutuu addunyaatti qaala’insii meeshaa gaaffi baasii yaalaa waamamtuuf gahee qabaata. Gatiin jijjiirra birri gadii bu’uun isaa hanga qarshi waamamtuun yaalaa na barbaachiisa jettee gaafatte irratti garaagarummaa hordofsiisuu danda’a kan jedhuudha.
Seera H/H kwt. 2102 tti A/S miidhaa qaqqabeef kasaaraa muraadhaan akka murteessaniif mirgi kan kennameef hanga kasaaraa ifatti sirritti murteessuuf rakkisaa yeroo ta’eetti.Bu’uuruma kanaan M/M/W Ol’iyyannoo maallaqa himannaa keessatti caqasame muraadhaan kaffalchiisuuf sababoonni caqase ragaawwan dhiyaatanii fi yeroo ammaa akka addunyaatti qaala’insa gatii mul’ataa jiru kan ilaalcha keessa galche ta’uu isaatiin dhaddachi kunis kan fudhatuudha.Dhimmi kana faana walqabatee ka’uu qabuu gaaffiin iyyataan A/S beenyaa miidhaa muraadhaan kan murteessuu danda’an haallii addaa yommuu mudatu jechuun falmuu isaa sirrii ta’uus muraa bu’uura godhachuun A/S beenyaa murteesuu kan danda’an hanga danda’an gadii buusuu (hir’isuuf) malee ol kaasuuf (guddisuuf) mitii jechuun falmuun isaa garuu bu’uura seeraa kan qabuu miti. Kana ta’uu isaatiin gama kanaan falmiin dhiyeesse fudhtama hin qabu.
M/M muraadhaan yommuu murteessu waantoota tilmaamamuu qaban akka tasaa karaa sirrii hin taaneen qabuu isaa ykn daandiiwwan sirrii tilmaamamuu qaban dhiisuun tilmaama karaa hin taaneen qabachuu isaatif waanti mul’isu hin jiruu. Hangi beenyaa murtaa’e tilmaama sammuu ifa ta’een ala ta’ee hin argamne.Kanaaf sababoota seeraa armaan olittii caqasaman irraa ka’uun murtii M/M/W/F dhaddacha ol’iyyanoo irratti dogoggorri seeraa bu’uura ta’e hin jiruu jechuun murteessineerraa kan jedhudha.


Yaada Guduunfaa

Dhaabbileen fayyaas ta’anii ogeessotni fayyaa tajaajila uummataaf kennan keessatti dogoggorri oogummaa uumamuu isaatin miidhaan yaalamaa irra qaqqabe yoo jiraate kan itti gaafataman ta’uudha.Gama biraatin dhimmi dagatamuu hin qabne qaamni miidhaan narra gahe jedhu miidhaan sun dhaabbata sanaan qaqqabu darbees ogeessa fayyaa dhaabbata sanaatin kan qaqqabe ta’uu mirkaneessut irraa eegama.Dabalataan miidhamaan sababa miidhaan irra gaheef baasiwwan baase hanga isaaf danda’ame ragaadhaan deeggaruu kan qabuu fi osoo danda’amee baasiiwwan muuraadhaan akka kaffalaman gaafataman irratti ogeessaan tilmaamsisuun M/M fuulduratti fudhatama qabu dabaluu danda’a.Kanaaf akka waliigalaatti dhaabbanni fayyaa dogoggora oogummaa uumuuf kan itti gaafatamu ta’uu murtiin kun irra caalaa ifa godheera yaadni jedhu fudhtamuu qabaan yaada barreessaati.
Mulugeetaa Magarsaa(A/A)
Cooraa Botor
Jimmaa

Posted in Pdf

Bilateral Investment Treaties

in this section Jimmaa attorney official website provides the bilateral Investment Treaties (BIT) which Ethiopia signed and ratified

Posted in Pdf

login

Bootstrap Sign in Form with Social Login Buttons
Posted in laws proclamation, Pdf

FDRE Government the 1st 10 years Proclamations in zip folder pdf available

Mannii Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa Karraa websiitii ofiselawaatiin labsiilee Mottuummaa Fedeeraalaa lakk 1 (1988) kaasee hangaa labsii lakk 488 (1997) labsiilee woggaa kurnaan jalqabaa labsamaan fayilii zip folder kanaan isiniin gahee jiraa. biiliisaafii haala salphaadhaan bufachuun fayyadamaa

jimmaa Zone Attorney offiicial website deliver to you the FDRE PROC from no 1 1996 488 2005 in 12 zipped folder. you can download it free almost 480 pdf in one place.

Gazeta-1995 (No 1-14)

Gazeta-1996 (No 15-59)

Proc no 60-88 1997

Proc no 97-1281998 B

Proc no 191-226 2000

Proc No. 317-379 2003t

Proc No. 380-427 2004

Proc No. 433-480 2005

 

Posted in laws proclamation, Pdf

2016 FDRE proclamation

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Powered By EmbedPress

Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa
Mana Hojii Abbaa Alangaa Godina Jimmaa

mannii hojii abbaa alangaa godina jimmaa dhaqabamummaa mirkanessuuf ni hojjeta

Posted in Pdf

fdre proclamation 2017-2018

Posted in Pdf

FDRE proclamation 2019-2020

Posted in Pdf

Qajeelfama Aangoo fi Gahee Hojii Dameewwan Dhaabbii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Murteessuuf Bahe Lakkoofsa 16/2013 pdf.

dokumentootaa seeraa silkiikessan fayyadamuun akka itti buufattan
Seensa Qajelfamichaa


Mannii Hojicha, tajaajila haqaa Damee Dhaabbiitiin kennamu caalmaatti dhaqqabamaa fi si’ataa akka ta’u akkasumas baasii fi dhamaatii abbaa dhimmaa akka xiqqeessu taasisuuf, Aangoo fi Gahee Hojii Damee Dhaabbii murteessuun barbaachisaa ta’ee waan argameef;


Aangoo fi Gahee Hojii Labsii Lakk.214/2011’tiin Mana Hojichaatiif kenname hojiirra oolchuuf Damee Dhaabbii cimsuun barbaachisaa waan ta’eef;

Qindeessaan, Abbaan Alangaa fi hojjataan bulchiinsaa Aangoo fi Hojii Damee Dhaabbiitiif kenname bifa iftoominaa fi itti gaafatamummaa mirkaneessuu danda’uun akka raawwatan seeraan deeggaruun waan barbaachiseef;


Haala to’annoo, hordoffii fi deeggarsa Dameen Dhaabbii caasalee Mana Hojichaa isa jala jiruuf taasisuu qabuu fi akkaataan walitti dhufeenya isaanii adda bahee akka beekkamu taasisuun barbaachisaa ta’ee waan argameef;

Akkaataa Labsii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigala Oromiyaa Lakk.214/2011 keewwata 27(2)’ tiin qajeelfamni kun bahe jira.

አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት። FM MHAAG Jimmaa Attorney

የፌዴራል ፍርድ ቤቶች ስተዳደሩ የነበሩ በአ/ቁ 25/96 የነበረው ሲሆን ይህንን አዋጅ በማሻሻል አዲሱ አዋጅ በሥራ ላይ ውሏል። የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 በፌደራል ጠቅላይ ፍርድ ቤት ስር የተቋቋመ 15 ከፍተኛ የሕግ ባለሙያዎችን በአባልነት ያካተተ የዳኝነት ሥርዓት አማካሪ ጉባኤ ረቂቁ ተዘጋጅቶ በፌደራል ፍርድ ቤቶች አመራሮች፣ በሕግ ባለሙያዎች እና በሕዝብ ተሳትፎ ዳብሮ ከሁለት አመታት ቆይታ በኋላ ጥር 13 ቀን/ 2013 ዓ.ም በሕዝብ ተወካዮች ምክር ቤት ጸድቋል። ይህ አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ከነባሩ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ ቁጥር 25/88 እና ይህን አዋጅ ካሻሻሉት ሌሎች አዋጆች ቁጥራቸው 138/1991፣ 254/1993፣ 321/1995 እና 454/1997 ከሆኑት አዋጆች ምን የተለየ አዲስ ነገር ይዞ መጥቷል? እንዲሁም ለአዳዲሶቹ ሕጎች መነሻ ዋና ዋና ምክንያቶቹስ ምን ምን ናቸዉ የሚለዉን በወፍ በረር እንመልከት። — Send in a voice message: https://anchor.fm/mhaagj/message
  1. አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት።
  2. Galmi kenya our objectives፣ እንደ ጅማ ዞን አቃቤ ህግ ፅፈት ቤት ግባችን
  3. tamsaasa camsaa 24/2013 hubannoo seeraa wa'e qaama bilisa baasu habeus corpus kuta tokkoffaa
  4. tamsaasa fm MHAAGJ caamsaa 23/2013 wa'ee tamboo ilaalchisee seerrii maal jedha
  5. Tamsaasa fm mhaagj caamsaa 2013 hubannoo seeraa seera godaansaa irrattii
Posted in Pdf

CUUNFAA RAKKOOLEE TARSIMOO FI HANQINAALEE RAAWWII HOJII IRRATTI MUL’ATAN ADDA BAASUUN KALLATTII FURMAATA AKEEKUU pdf.

 

Suraa aasxaa websaayti mana hojii AA Godin jiamma

GAREEN CUUNFAA KANA GAGGEESSE:-
1. OBBO MAGARSAA ADDUNYAA
2. OBBO PHEEXIROOS MAAMMOO
3. OBBO GARRAMOO GAARRADOO
4. OBBO IBSAA CAMADAA

 

 

 

CAAMSAA BARA 2013
FINFINNEE

 

 

1. seensa
Manni hojii Abbaa Alangaa Waligalaa Oromiyaa labsiidhaan of danda’ee erga hundeeffameen asitti hojiilee gurguddaa raawwachaa turee jira. Hojiileen kunneenis kan raawwatamuu danda’an rakkoo fi hanqinootaa adda addaa keessa ta’ameeti. Ta’us rakkinaa fi hanqinaalee isa mudataniin osoo hin daangeeffamiin hojiilee gurguddaa raawwataa turee jira.
Manni hojii kun bara 2013 keessaa qorannoowwaan gara garaa ogeeyyii mana hojichaa fi qaamolee alaatiin hojjecha turera. Qorannoowwan kanaanis rakkooleen tarsimoo fi hanqinaaleen raawwii hojii keessatti mul’atan adda ba’anii jiru. Qorannoowwaan fi gamaggama raawwii karooraa gaggeeffamaa turan keessaa rakkoo tarsimawaa fi hanqinalee raawwii hojii mana hojichaa kan agarsiisaan keessaa muraasni isaanii:-
1ffaa Qorannoo Bu’uuraa Sadarkaa fi Haala Qabatama MHAAWO Dhaabbata USAID-Fitihi Piroojaktiin qoratame,
2ffaa sakatta’insa gurmaa’insa, caseffamaa, seeraa fi hojimaataa Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigala Oromiyaatiin gaggeeffame,
3ffaa Hanqinaalee Kenninsa tajajilaa Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigala Oromiyaafi caasaalee sadarkaan jiran keessatti mul’atan adda baasuun sadarkaa mana hojichaa beekuun kallattii furmaata kaa’uuf xinxalaa mana hojichaan taasifame,
4ffaa Seenaa dhaabbata Abbaa Alangaa fi imala mana Hojii Abbaa Alangaa Waligalaa Oromiyaa bara 1985 hanga bitooteessa 30 bara 2013tti jiru irratti barreeffama qophaa’e,

http://t.me/mhaagj
5ffaa qorannoo sirreeffama caaseeffamaa hojjettoota bulchiinsa Mana Hojichaa irratti taasifame, 6ffaa Kenna heyyama Abukaattoo (barsisoota Yuniversitii) wal qabatee rakkoolee mul’atan irratti qorannoon gaggeeffamaa turee,
7ffaa Qorannoo gabaabaa Mana Murtii Waliigalaa Oromiyaa woliin ta’uun dhimmaa kennaa tajaajilaa seera bilisaa irrattii gaggeeffame,
8ffaa Qorannoo dhimmaa hojii galmeessaafi mirkaneessaa sanadootaa ilaalchisee gaggeeffame,
9ffaa Hanqinaalee gamaggama raawwii kurmaana 3ffaa bara 2013tiin adda ba’an akka ka’umsaatti ilalameera.
Kanaafuu Manni hojichaa gara fuulduraatti irratti hojjechuuf akka toluuf rakkoolee tarsimawaa fi hanqinalee raawwii hojii keessatti mul’ataan qorannoowwaan armaan olitti ibsamanii fi kanneen birootiin adda ba’an cunfuun sanada tokko irratti walitti qabuun xiyyeeffannoon irratti hojjechuun barbaachisaa ta’ee waan mul’ateef xinxalli kun gaggeeffamee jira.
2. Barbaachisummaa Cuunfaa kanaa
Xiinxalli kun kan barbaachiseef manni hojichaa rakkoolee qorannoowwaan adda addaatiin adda ba’an walitti qindeessuun tartiibaan irratti karoorsuun hojjechuufi hanqinaalee mudatanis karaa itti maqsuun danda’amuuf kallattii ka’uuf dha.
3. Kaayyoon
Kaayyoon xinxala kanaa inni bu’uraa rakkoolee tarsimawaa fi hanqinalee raawwii hojii keessatti mul’atan jedhamanii qorannoowwaan adda addaatiin ibsaman walitti cuunfuun hoggansii fi raawwatan mana hojichaa sadarkaan jiru karaa salphaa ta’een sanada tokko irraa hubachuun akka irratti hojjetaniif kan gargaaruu dha.
4. Qabiyyeen cuunfa kanaa
Xaanixalli kun rakkoo tarsimoo, hojimaataa fi hanqinaalee raawwii keessatti mul’ataan isaan gurgudda adda baasuun manni hojechaa akka irratti hojjetu taasisuuf kan qophaa’e dha.
5. Daangaa Cuunfaa kanaa
Cuunfaan rakkoolee Tarsimoo fi Hanqinalee raawwii hojii irratti mul’atan kun kan inni irratti xiyyeeffatu qorannoowaanii fi sakatta’insa bara 2013 keessa taasifamee qofaa irratti kan xiyyeeffate dha.

6. Rakkoolee Tarsimoo
Jechi Tarsimoo jedhu hiikkoo gara garaa kan qabaatu ta’us hiikkoowwan kunnenis sirna tarsiimoo dhaabbata yookiin mana hojii tokkoo dirirsuu fi yookiin lafa ka’uu waliin faayidaa ol-aanaa kan qabuu fi walitti hidhataminsa kan qabani dha. Kanaaf Tarsimoon galmoota murteessoo yeroo dheeraa fi kaayyoo dhaabbata tokkoo fi haala galmi teechifamee kun itti raawwatamu tartibaa gochaa fi qabeenyaa galma kana raawwachisuuf barbaachisu ramaduu kan hammatu dha.
Rakkoon tarsimoo immoo rakkoo mana hojii yookiin dhaabbata tokkoo furamuuf murtee yookiin tarkaanfii hoggansaa ol-aanaa kan barbaadu jechuu dha. Haaluma kanaan rakkooleen Mana Hojii Abbaa Alangaa Waligala Oromiyaa qorannoowwanii fi gamaggama raawwii karooraa mana hojiichaatiin adda ba’an akkataa armaan gaditiin rakkoowwan tarsimoo ta’anii murtii hoggansaa ol-aana barbaadan adda ba’anii jiru.
6.1 Rakkoo hojimaataa diriruu dhabuun wal qabatee jiru
Manni hojii tokko angoo itti kennameen hojjechuun mul’ataa fi Ergamaa itti kenname galmaan ga’uuf kan isa dandeessisuu keessaa hojimaata mataa isaa dirirsuun yoo kan hojjetu ta’ee dha. Haaluma kanaan manni hojichaa aangoo fi gahee seeraan itti kenname galmaan ga’uuf yeroo adda addaatti hojimataawwan gara garaa dirirsuun hojjechaa kan ture ta’ullee gama tokkoon hojimaataa diriruu qabu osoo hin diririin hafee kan jiru ta’uu fi gama biraatiin immoo hojimaataleen diriranii jiranis yommuu xinxalamaan hanqina kan qabani fi hojii irrattis dhiibbaa umanii jirani dha. Dhimma kanaan wal qabatee rakkooleen akka mana hojichaatti mul’atan akkataa armaan gaditiin cunfamanii dhiyatanii jiru.
1. Dhimmi tarsiimoo hooggansa misooma qabeenya namaa qophaa’uu dhabuu. Kunis haala qacarrii, jijjirraa, guddinaa, badhasaa fi onnachiistuu, carraa barnootaa fi carraa leenjii, ilaalchisee sirni ittiin hoogganamu diriiruu dhabuu irraa kan ka’e mana hojichaa komiif kan saaxile ta’uu adda baheera. Akkasumas sirni Abbootiin Alangaa tajaajila addaan ittin kutan (exit strategy) jiraachuu dhabuu,
2. Hojimaanni waltajjii gumii bulchiinsa Abbootii Alangaa, muudamaa fi muudama irraa ka’uu hooggansaa, Haala hooggansi itti horatamu qopheessuu fi Yaa’iin Abbootii Alangaa ittiin hoogganamu waan hin diriirreef hojiiwwan dhimma kana ilaallatan irratti mana hojichaa komiif kan saaxilee fi Abbaan Alangaa himatamee osoo murtii hin argatin yeroo dheeraa turuun hubatmeera.
3. Hojimaanni Waldaa Abbootii Alangaa fi hojjattootaa Bulchiinsaa ittiin hundeeffamu, sirna waldeeggarsaa fi miira garee tokkoon kaayyoo mana hojichaa galmaan geessisuuf itti hojjetan diriruu dhabuu,
4. Dhimma hubannoo seeraa hawaasaa guddisuun walqabatee maanuwaaliin jiraatus hojmaatni dirqisiisaan bu’aan hubannoo seeraa hawaasichaa ittiin hoogganamu yookiin xiinxalamu kan hin jirre ta’uun
5. Manneeen hojii mootummaa dhimma yakka malaammaltummaa fi taaksii hojiin isaanii Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliin walitti hidhamiinsa qaban kan akka Abbaa Taayitaa Galiiwwanii, Biiroo Bulchiinsaa fi Itti Fayyadama Lafaa, Biiroo konistiraakshinii, komishiinii Naamusa fi Farra maalaammaltummaa, Oditara Muummichaa fi kkf waliin hojii hojjetamuu irratti hojmaanni ifaa fi dirqisiisaan kan hin jirre waan ta’eef hojii irratti dhiibba uumee jira.
6. Daayiroktereetii karooraa, Inispeekshiinii, Odiitii keessaa, Dhimmi Idileessa Koorniyaa Daa’immanii fi Dargaggootaa, Waajjira Abbaa Alangaa Waliigalaa, Waajjira Boordii Dhiifamaa fi Mirga Namoomaa, garee ICT, garee kominikeeshiinii hojmaata diriiree ittiin hojjatan kan hin qabne yoo ta’u haala qabatama amma jiruun immoo Daayiroktareetii Bulchiinsa Humna Namaa fi Dayirektoreetii Bittaa fi Bulchiinsa Faayinaansii yeroo dheeraaf kan turee fi haala gurmaa’insa amma jiru kan hin hooggane ta’uu hubatameera. Akkasumas Manuwaliin Daayirektoreetii Qo’annoo,Qophii Wixinee fi Hubannoo Seeraa Akkataa labsii 222/2012tiin irra deebiin fooyya’ee kan hin baane ta’uun hubatameera
7. Riifoormiin haaraan yeroo yeroon qoratamee haala kenninsa tajaajila Mana Hojichaa fooyyeessuu danda’uu diriirsuu dhabuu
8. Hojimaata Waliin qorannaa Poolisii fi Abba Alangaa akkasumas akkataa itti qabeenyi bu’aa yakkaa yookiin ciraan itti hogganamuu fi murtii argatu ilaalchisee haala seerri jedhuun diriiruu dhabuu.
9. Eeruun yakka malaammaltummaa bakka lamatti simatamaa waan jiruuf Sirni eeruun kun ittiin hogganamuu of danda’ee diriruu dhabuun eericha to’achuu irratti rakkoo uumee jira.
10. Sirni Faayidaa yookiin bu’aa yakka malaammaltummaatiin argame filannoo yookiin tooftaa adda addaatti fayyadamuun akka deebi’u gochuu dirirfamuu dhabuu,
11. Qajeelfamni qorataan yooki¬in Abbaan Alangaa namoota yakka malaammaltummaatiin shakkaman akkaataa seeraatiin qoratu, himatu, to’annaa jala itti olchuu diriiruu dhabu.
12. Qajeelfamni akkataa labsii 214/2011Kew.11 (1)tiin Abbaan Alangaa waliigalaa aangoofi gahee hojii isaa irraa qoodee bakka bu’ummaan Ab¬bootii Alangaafi hojjattootaaf kennuu itti danda’u qophaa’uu dhabuu.
13. Qajeelfama Murtiin Abbaa Alangaatiin ken¬namu madaalawaafi tilmaam¬amaa akka ta’u kan gargaaru baasuun hojii irra olchuu dhabuu.
14. Dambiin yookiin hojimaanni dhimma Dantaa Hariroo Hawaasaa, Uummataa fi Mootummaa manneen hojii fi dhaabbilee misoomaa Mootummaa ittiin hogganamu qophaa’uun hojii irra oluu dhabuu (kun immoo falmii irratti, waligalteewwan bulchiinsaa gulaaluu fi tajajila gorsa seeraa kennuu irratti dhiibbaa fidee jira.
15. Qajeelfamni durgoo ragaa baatootaa haalaa qabatamaa qala’insaa jireenya amma jiruun fooyya’uu dhabuun sirna haqaa irratti dhiibbaa qaba.
16. Qajeelfamni hojiif barbaachisoo ta’an keessumaa galmeen wal qabatee sirna galmeen qorannaa ittiin adda citu, himannaan ittiin ka’u, Qaajeelfamni egumsaa ragaa baatootaa, Hojimaanni Yaadni abbaa dhimmaa ittiin hordofamuu, jirachuu dhabuun rakkoo akka ta’e adda bahee jira.
17. Hojimaanni akka mana hojichaatti gahee tokkoon tokko daayiroktereetii fi waajjiraa walitti hidhataminsa hojii isaanii ibsu waan hin jirreef hojiileen tokko tokko akka harca’anii hafaniif karaa saaqee jira. Fakkeenyaaf dhimmoota walitti dhufeenya hojii Daarektoreetii Hariroo Hawaasaa fi yakka malammaltummaa jidduu jiru ilaalchisee hojmaatni ifatti diriruu dhabuun qabeenya bu’aa yakkaan argame deebisiisuu irratti dhiibbaa fideera. Kunis yakkoota malaammaltummaa murti argatan irratti dhaalamuu yookiin deebisiisuu qabeenyaalee bu’aa yakka erga murtichi labsamee akkaataa qabeenyaaleen kun mootummaaf deebi’uu danda’uuf wal harkaa fuudhinsi hojii taasifamuu qabu irratti qajeelfamni ba’uu dhabuun. Akkasumas akkataa adabbiin mallaqaa himatamaa irratti yakkaan murta’ee hordofamee mootummaaf galii itti taasifamu hojimaanni daayiroktereetota gidduu diriree jirachuu dhabuu. Walitti hidhataminsi daayiroktereetii koorniyaa idileessuu fi dargaggootaa fi yakka adda addaa, Waajjira Mirga namoomaa jidduu jiru ifa ta’uu dhabuun rakkoo dha.
18. Gama biraatiin dhimma daa’immaan miidhaan irra dhaaqqabe ilaalchisee deeggarsa maallaqaa UNICEF irraa argamus qajeelfamni hojmaata kaffaltii dhimma kanaa diriiree waan hin jirreef Biiroon Mallaqaa fi Walta’insa Dingadee Oromiyaa kaffaltii kana raawwachuuf rakkoo ta’ee jira.
19. Sirni hooggansa Mallaqaa deeggarsa dhaabbilee adda addaa irraa argamu kanneen akka UNICEF, Mirga namoomaa fi kanneen biroo irraa mana hojichaaf kennamu itti hojii irra ooluu qophaa’uu dhabuu.
20. Hojmaatni hordoffii dhimma naamusaa Abukaatoo ilaal chisee ittiin hordofamu, qoratamu fi dhimma naamusaa qoratame irratti murtiin ittiin kennamu istandardiin hojii kan hin qabne ta’uun sakatta’insaan adda baheera. Dabalataanis sirni walga’ii gumii Abukaattootaa ittiin gaggeeffamu diririiruu dhabuu fi qajeelfama kanaas sadarkaa wixineetti rarra’ee hafunis hojii irratti rakkoo uumee jira.
21. sirni tajaajila seeraa bilisaa Abukaatoodhaan, Abbaa Alangaa fi Dhaabbilee Barnoota seeraa ol-aanootiin itti kennamu fi ittiin hogganamu diriiruu dhabuu,
22. Seerri dhaabbileen hawaasaa sivilii naannoo Oromiyaa keessatti ittiin hundeeffaman, hojjatan, hordofaman fi hayyamni ittiin haaromsiifamu kan hin jirree ta’uun rakkoo hojimaatni diriruu dhabuu
23. Sirni dhabbilee miti mootummaa itti hordofamuu fi raawatamu diriiree jiraachuu dhabuun kenna tajaajilaa irratti rakkoo fidee jira.
24. Dhimma haala kaffaltii tajajila hojii mirkaneessaa fi galmeessa sanadootaa irratti hojmaatni ifaan diriiruu dhabuu irraa kan ka’e hojicharratti dhiibbaa fiduun isaa sakatta’ameera. Kana malees sanada mirkaneessuu ilaalchisee hojiin mirkaneessuu qaamolee adda addaatiif bittinna’ee kennamuun dhamaatii abbaa dhimmaatiif sababa ta’eera. Fakkeenyaaf akkataa labsii 213/2011tiin, Biiroo lafaa, Biiroo Misoomaa Manneenii, Abbaa Taayitaa Geejjibaa fi mana qopheessaaf kenname kan jiru ta’uu,
25. Manni Hojichaa Madda galii mataa isaa karaa itti Uummachuu danda’u irratti sirna mataa isaa diriirsuu dhabuun rakkoo dha.
26. Sirni itti quufinsa maamilaa itti sakaattaanuu qabatama mana hojichaatiin kan hin jirre ta’uun hubatameera
27. Qajeelfama sirna madaallii guutummaan hojii irra olchuuf Minimeem sarvisi istandardiin (MSS) Daayirekterootii hundaa fi haalli bu’aan raawwii karooraa daayirektoreetii itti madaalamu diriiruu dhabuu,
28. Qajeelfamni qulqullina hojii oditii duraa fi boodaa(pre and Post oidt),baasii abbaa dhimmaa ittiin madaalamu jiraachuu dhabuu,
29. Sirni raawwii bu’aa karoora hojii caasaa mana hojichaa sadarkaan jiran bifa adda baasee agarsiisuu danda’u jiraachuu dhabuu,
30. Sirni keessummeessa komii bifa gurmaa’insa amma jiruun wal-simuun irra deebiin foyyeessuu dhabuu,
31. Hojimaanni seeronni ba’an ittiin oditii ta’an diriiruu dhabuu,
32. Dambiin yookiin hojimaanni yakkoota sassalphaa fi ciccimoo adda baasuun tarreessuu fi qorannaa isaani qajeelchu dhabamuu, tarsiimoo fi hojimaanni hojilee kan akka hojiirra oolmaa seeraa, ittisa yakkaa, keesumattuu sirni dhimmoota yakkaa dantaa ummataa fi mootummaa fi dhimmoota sassalphaa ta’anii hawwasni jaarsummaan xummurachuu danda’uu adda baasu diriire jiraachu dhabuu,
33. Istaandaardiin yeroo yakkoota walxaxoo ta’an keessattuu yakka malaammaltummaa fi dhimmoota ragaa yaalaa barbaadan irratti ka’ame haala qabatamaa Aanoolee giddugaleessa kan hin godhanne yeroo kenname keessatti xumuruuf kan hin dandeessifne ta’uu,
6.2 Rakkoo Gurmaa’insaa fi caaseeffamaa
1. Manni hojichaa Rakkoon gurmaa’insaa akka waliigalaatti kan jiru ta’uu fi kunis hojii irratti dhiibbaa mataa isaa kan qabu ta’uun hubatamee jira. kunis gurmaa’insi tokko tokko sadarkaa daayirektoreetii yookiin waajjiraatti gurmaa’uu osoo qabanii sadarkaa garee fi raawwatatti hafuun, Kanneen biroon immoo Sadakaa Godinaa fi magalaa yookiin Aanaatti haala hojii hojjechisuu danda’uun gadi bu’uu dhabuun, hojiin bakka tokkotti hojjetamuu qabu bakka adda addaatti bittina’uun akka hojjetamuu taasisuun, hojiin tokko tokko immoo qaama raawwatu dhabuun kan jiru waan ta’eef aangoo fi gahee mana hojichaa galmaan ga’uu irratti dhiibbaa uumee jira. Akkasumaas rakkoon caasaa hojjetaa Bulchiinsaa kan jiru ta’uu fi haalli Manni hojii Abbaa Alangaa itti sadarkeeffamee illee rakkoo mataa isaa waan qabuuf sirnaa haqaa naannoo keenyaa lafa qabsisuu keessatti rakkoo Uumee jira
2. Rakkoolee gurmaa’inaa fi caaseffamaa mul’atan keessaa yakki malaammaltummaa fi kan taaksii armaan dura manneen hoji adda addaatti hiramee hojjatamaa ture gara MH AAWO-tti yemmuu dhufu, sadarkaa naannootti daayrektoreetii, godinaalee irratti adeemsa tokko jalatti gurmaa’aniiru. Kun ta’uun amala hojilee kana waliin kan hin deemnee akka ta’e hubatameera. Kutaaleen hojiilee kanaa amala isaaniirraa wal-xaxiinsa kan qaban fi ogummaa adda addaa kan barbaadan waan ta’eef ogeessota seeraan alatti ogeessota ogum-daneessa ta’aniin (multidisciplinary) kanneen akka ogeessota oditii, ijaarsaa, fooransikii fi kkf-taniin gurmaa’uu qabu. Rakkoon kun keessattuu godina irratti akka mul’atu hubatameera. Kana malees, hojiin qorannaafi himannaa yakka malaammaltummaa qaama tokko jalatti gurmaa’uu dhabuun yookin qaamolee hojiiwwan kana hojjatan hojimaata ifaa ta’een walitti hidhuu dhabuun milkaa’ina hojichaa rakkoo keessa galchuu akka danda’u yaaduun nama hin dhibu. Ammaan kana illee taanaan adeemsa hojichaa keessatti qaawwaa bal’aa uumuu isaa beekameera. Qorannaa fi himannaa yakkoota taaksii waliin walqabatee illee rakkoon gurmaa’insaa irraan kan ka’e hojiin kun bifa barbaadameen hojjatamaa akka hin jirre, hojiin qorannaa fi himannaa qaama adda addaa biratti gurmaa’uu qofaa osoo hin taane kutaan hojii sarveelaansii/hordoffii hojjatu MHAAWO biratti gurmaa’uu dhabuun hudhaa ta’eera.
3. Gama aangoo hariiroo hawaasaatiin, aangoon kuni MHAAWO-tiif kennamu illee rakkoon Gurmaa’insa ilaalchisee keessattuu sadarkaa magaalaa fi aanaaletti hojiin kuni dhimmoota yakkaa faana adeemsa tokko jalatti gurmaa’uun isaa rakkoo qabaachuu hojichi xiyyeeffannaa argachuu qabu osoo hin argatin kan hafe ta’uufi akka barbaadamutti hojjatamaa akka hin jirre ilaalameera.
4. Gurmaa’insi daayiroktereetii fi gareewwaan adda addaa keessatti hojjetamee jiru aangoo fi gahee hojii mana hojichaa galmaan ga’uu irratti dhiibbaa uumee jira. Fakkeenyaaf kan yakka adda addaa, galmeessa ragaalee fi kenna heyyamaa, kominikeeshinii, Waajjira boordii dhiifamaa fi mirga namoomaa, karooraa baajetaa fi gamaggamaa raawwii karooraa, Bulchinsaa qabeenyaa, Riiformii,Wajjira hogganaa, qo’annoo fi qophii wixinee seeraa rakkoo akka qabu hubatameera.
5. Gama kaaniin caasaan hojjeettootaa Bulchiinsaa gadi-aanaa ta’uu irraa kan ka’e humna namaa barateefi muuxannoo horate baqachaa kan jiruu, alaas haaraa hawachuufi darbees tursuu kan hin dandeenye ta’ee argameera. Ragaa humna namaa waggoota shanan darbee fudhachuun yoo ilaallu, waggaatti jiddu galeessaan hojjataan baayinni isaa 182 ta’u manicha baqachaa jira. Mana hojichaa gadi akka dhiisan baqataniif sababa kan ta’e caasaa qofa jechuun yoo hin danda’amne illee rakkoon caasaa fala kan barbaadu ta’uu sirriitti mul’ata. Hojjataan deggarsaa jirus sadarkaa caasaa kanaan walqabatee komii kan qabuufi haamilee hojiif qabu gadi bu’aa akka ta’e hubatameera.
6. Gama birootiin hojiileen aangon isaa seeraan MH AAWO tiif kennamanillee, gurmaa’ina fi caasaa mana hojichaa keessatti hin muldhanne fi abbummaadhaan nama hojjatu hin arganne jiraachu isaaniis ilaallamee jira. Hojiileen kan akka oditii raawwii seeraa fi hubannoofi barnoota seeraa hawaasaaf kennuu (gara dakaatti) caasaadhaan abbaa godhataniiru jechuun hin danda’amu.
7. Magaaloonni Mummee Itti waamamni isaanii Naannoof ta’e manneen hojii biroo sadarkaa Godinaa qaban manni hojii Abbaa Alangaa hundeeffamuu dhabuun ummata magaaloota kanaaf tajaajila dhaqqabamummaa qabu kennuu irratti hanqina uumee jira. Magaaloonni mana marii mataa isaanii qaban mana hojii Abbaa Alangaa qabaachuu dhabuun isaanii tajaajia irratti rakkoo uumee jira.
6.3 Rakkoo Baajataa fi Loojistiksii
1. Baajatni Mana Hojichaaf ramadamu aangoo fi gahee hojii Mana Hojichaa galmaan ga’uu kan dandeessisu ta’uu dhabuu. Hooggansi Mana Hojichaas baay’inaa fi ulfaatina hojii Mana Hojichaa beeksisuu fi Mootummaan Naannichaa xiyyeeffanna itti kennee baajatni gahaan akka ramaduuf hojjechuu dhabuu.
1.1 Ramaddiin bajataa mana hojichaa bara baraan ramadamu dabalaa kan dhufe yoo ta’es bajata waliigalaa ramadamu keessaa sadarkaa Naannoo fi Godinaatti baay’een isaa jechuunis %70 oli mindaa qofaaf kan oluu yoo ta’u hojii raawwachiiftun bara baraan ramadamaa ture 30% gadi waan ta’eef hojii hojjechisuu kan dandeessisu miti.
1.2 Sadarkaa Aanaa fi Magalaa ilaalchisee baajatni hojii raawwachiftuu ramadamaa jiru fi ture baayee xiqqoo ta’uu fi haalli ramaddi isaas iftoomina kan hin qabne ta’uu hubatameera. Kunis baajata waliigalaa ramadamaa ture keessaa hojii raawwachiftuu %n yemmuu ilaallamu Aanaaleen hedduun hojii raawwachiftuun % 8 hanga %12 jidduu ramadamaa turuu isaa qorannoon adda ba’eera. Kana irraa wanti hubatamu Aanaalee heedduu keessatti baajetni hojii raawwachiftuu ramadamaa turanii fi ammas ramadamaa jiru hojimaata mataa isaa kan hin qabnee fi baajjetni ramadamuus mindaa hojjetaa qofaaf kan ramadamaa jiru malee hojii ulfaataa mana hojjichaatti kennamee hojjechiisuu kan hin dandeenye ta’uun fi rakkoo hammaata keessa jiraachuu hubachuun ni danda’ama.
Akka waliigalaatti ramaddii baajataa ilaalchisee Mootummaan Manneen Hojii hiyyummaa hir’isaan irratti xiyyeeffachuun baajata kan ramadu waan ta’eef dhimmi olaantummaa seeraa kabachisuu xbaajataa guddaa barbaachisa jedhamee waan hin hubatamneef ramaddiin baajataa Mana Hojichaa xiyyeeffannaa osoo hin argatiin turee jira. Haata’u malee dhimmi olaantummaa seeraa mirkaneessuu bu’aa ba’ii hedduu kan qabuu fi baajataa guddaa kan barbaadu dha. Olaantumman seeraa bakka hin jirretti waa’ee misoomaa fi hiyyummaa gadi xiqqeessuu kan hin danda’amne ta’uun ni hubatama.
2. Haala iddoo hojii mijeessuu ilaalchisee:-
2.1 Haalli iddoo hojii mijataa ta’uu dhabuu:- kunis Manni Hojii Abbaa Alangaa Waligalaa gamoo mataa isaa of danda’ee kan hin qabne ta’uu, waajjirumti jirus Mana Hojii Abbaa Alangaa Waligalaa keessatti bal’innaa, ulfatinaa hojii fi baay’ina abbaa dhimmaa keessummeeffamuu waliin kan wal madaaluu waajjiraaleen fi kutaaleen gahaan dhabamuun kenninsa tajaajilaa abbaa dhimmaa irratti dhiibbaa geessisee jira. Sababa kana irraa kan ka’e Kutaaleen dhiphaa fi haalli teessuma isaanii mijaawaa ta’uu dhabuu irraa kan ka’ee Daayirekterrii fi qindeessaan kutaa tokko keessa taa’uun hojii hojjechaa jiraachuun. Iddoon olmaa Daa’immaan hojjetoota waajjirichaa mijachuu dhabuun hojii irratti dhiibba ta’uu fi rakkoolee kana fakkataan hojii irratti dhiibbaa geessisaa kan jiran ta’uun sakatta’ameera. Haalli Teessumma Itti aantoota Abbaa Alangaa waliigalaas keessummeessa abbaa dhimmaaf mijataa ta’uu dhabuu.
2.2 Sadarkaa Godinaaleettis Godina Shawaa Lixaa fi Booranaan alatti godinaaleen hunduu waajjira mijataa kan hin qabnee ta’uun hubatameera. Manni Hojii Abbaa Alangaa Godina Harargee Lixaa waajjira keessatti hojjetu kan mataa isaa kan hin qabne waan ta’eef ergisaadhan Waajjira Bulchinsaa Godina keessa kutaaleen muraasaa fi dhiphoo ta’an waan kennameef haala kana keessatti hojjechuu fi abbaa dhimmaa keessumessuun rakkisadha. Manni Hojii Abbaa Alangaa Godina Horroo Guduruu Wallaggaa bara 1998 irraa eegalee mana waldaa qotee bulaa keessatti tajaajila kennaa kan jiru yoo ta’u manni keessatti hojjetamaa jiru kun caccabaa fi yeroo hedduu suphamaa kan ture yoo ta’uu waldaan qotee bulaas kutaa tokko irraa fudhatee keessatti tajaajilamaa jira. Mana Hojichaatti adeemsaaleen adda addaa kutaa garaa garaa keessatti hojjechuu qaban dhiphina iddoo irraa kan ka’ee garee qorannaa yakkaa fi galmeessaa ragaalee kutaa tokko keessatti hojjechaa waan jiraniif icciitiin galmeen qorannaa yakkaa itti eeggamuu qabu eeguun rakkisaa ta’ee argameera. Kana malees galmeen hojii irra jiru fi kan hojiin ala ta’ee iddoodhuma tokkootti kuufamee kan jiruudha. Baruma 2013 kanallee waajjirri isaan qabatanii jiran kun qaama biraaf dabarfamee kennamee jirachuun rakkoo hamaa ta’uun hubatameera. Akkasumas abbootiin dhimmaa tajaajila adda addaa kan argatan iddoodhuma tokkotti akka gabaatti walirratti dabalamuun haala rakkisaa keessatti argamu.
2.3 Dabalatanis Mana Hojii Abba Alangaa Godina Iluu Abbaa Booraa waajjira mataa isaanii kan hin qabnee fi kutaan tajaajila itti kennaa jiraanis dhiphaa yoo ta’uu yeroo adda adda waajjiricha akka gad lakkisaan gaafatamaa jiru. Godina Addaa Oromiyaa Naannawaa Finfinnee waajjira of danda’e dhabuu irraa kan ka’e Abbootiin Alangaa fi hojjettootni dabaree dabareen ta’aa kan jirani fi tajaajila barbaadamu kennuuf rakkachaa kan jiran ta’uun hubatameera. Godinni Shawaa Kibba Lixaa, Gujii Lixaa fi Bunnoo Baddallee nama dhuunfaa irraa kireeffatanii hojjechaa kan jiran ta’uu, Iddoon itti kireeffatanii hojjechaa jiran kunis dhiphina kan qabu ta’uu isaatiin hojjetaan hojii hojjechuufis ta’ee abbaan dhimma keessatti tajaajilamuuf mijataa kan hin taanee fi eegumsaaf illee rakkisaa ta’uun hubatameera. Akkasumaas Harargee Bahaan fi Arsii Lixaas mana bara Xaaliyaanii ijaaramee hojiidhaaf mijataa hin taanee fi dhiphaa ta’e keessa kan jiran yoo ta’u, Baalee, Baalee Bahaa fi Godina Addaa Adaamaa immoo waajjira gahaa dhabuu irra kan ka’e hojii sirnaan hojjechuuf rakkoo hamaa keessa jiraachuun hubatameera.Sadarkaa Aanaalee fi magalootaattis rakkoo kana furuuf hirmannaa Uummatatiin tattafiin haa tasifamu iyyuu malee ammas aanaalee fi magaaloonni baay’een rakkoo waajjira qabuun isaanii hubatameera.
3. Rakkoo konkolataa mana hojichaa sadarkaa sadarkaan jiranii baay’ee hammaataa ta’uu isaa irraa kan ka’e sadarkaa Naannootti hoggansa ol-aanaan alatti daayiroktereetiin hundi kan hin qabne ta’uu, Akkasumaas Godinaaleen hundumtuu maqaadhaaf konkolaataa tokko tokko lakkofsaaf kan qaban ta’us konkolatoonni kun baay’een isaanii waggaa 15 oliif kan tajaajilanii fi kan dullooman waan ta’aniif konkolatota kana keessaa %75 oli tajaajila kenna kan hin jirre ta’uun hubatamee jira. Dabalataanis Mana Hojii Abbaa Alangaa Magaloota kan akka Sabbaataa fi Duukamiin alatti Aanaalee fi Magaloonni hundi isaanii konkolaataa kan hin qabne ta’uun hubatameera. Kun immoo hojii ulfaataa fi walxaxaa Mana Hojichaa sadarka sadarkaan jiraniif kennaman waliin wal cinaa qabuun yoo ilaalamu hojicha milkeessuun kan hin danda’amne ta’uu fi hojii irratti dhiibba fidee jiraachuun hubatameera. Sababa kana irraa kan ka’e yeroo tokko tokko galmeen illee cufamuun jira. Galmee qorannoo bakka ragaan itti argamutti deemuun ragaa sassabuu dhabuun.Qorannoof qo’annoo barbaachisaa ta’ee godinaalee fi Aanaalee Oromiyaa irra deemuun gaggeessuu dhabuun, hordoffii fi deeggarsa gochuu irratti rakkoo guddaa ta’ee jira.
4. Manni Hojichaa loojistikii amma qabu kanaan ergama isaa galmaan ga’uu waan hin dandeenyeef xiyyeeffanna olaanaa itti kennuun qaamoolee dhimmi ilaaluu waliin ta’uun bifa piroojektitiin qabamee akka guutamuuf hojjechuun murteessaa dha. Keessumattuu rakkoon waajjiraa fi konkolaataa furmataa hatattamaa argachuu qaba.
5. Sirna qabannaa fi bulchiinsa daataa/ragaa mana hojichaa haalaan booddeetti hafaa akka ta’e ilaalameera. Manichi dandeettii fayyadama tekinooloojii keessattuu sirna qabannaa daataa fi kenna tajaajilaa si’ataafi dhaqabamaa taasisuuf tekinooloojii odeeffanootiin deggaramuuniifi ammayyeeffachuu baannaan jijjiirama raawwii/bu’aa hojiirratti fiduun hedduu rakkisa. Kana malees, sirni KBIX hojiirra oolchuuf gaafa deemamu akkaataa hojii itti ilaalluufi hojimaata itti hojjatu, sirna qabannaa daataa fi kenna tajaajilaa dabalatee, jijjiiruufi ammayyeessuu waan gaafatuuf baajata hojiin kun ittin hojjetamu dhabamuu
6.4 Rakkoolee Gaggeesummaa fi hoggansaa qabeenya namaa
1. Hooggansa misooma qabeenya namaa ilaachisee carraa barnootaa yuunversitii biyya keessaa fi alaa waliin ta’uun hanga barbaadamu mijeessu dhabuu, carraa leenjii biyya alaa irratti hojjechuu dhabuu.
2. Caasaa Humna namaan heyyamamee jiru guuttachuu dhabuu
3. Rakkoon cimaa manicha waggoottan kurnan darban mudate tokko tasgabbaa’uu dhabuu hoggansaa ti. Hoggansi yeroo yeroon jijjiiramuun manichi hooggansa tarsiimowaa akka hin horanne taasiseera. Sirniifi ulaagaan hooggansi ol-aanaan itti muudamuufi itti gaafatamummaa irraa ka’u tumamuu dhabuu.
4. Haala itti gadi lakkisiin xiqqaatu irratti hojjetamuu dhabuu
5. Dabalataanis caasaa mana hojichaa sadarka sadarkaan jiru keessatti namni gara hoggansatti yemmuu dhufu sirnii fi hojimaanni leenjii dandeetti cimsuu itti kennamu diriruu dhabuun hoggansi hubannoo gahaa osoo hin qabaatiin hojii gaggesummaa akka hojjetu tasifamuun jiraachuu.
6. Hooggansi hojii guyyaa guyyaatiin qabamuun hojii tarsiima’aa ta’e irratti xiyyeeffatee kan hin hojjenne ta’uu
7. Qindoomina qaamoolee alaa waliin jiru laafaa ta’uu isaa, Keessattuu qindoomina Poolisii waliin jiru laafaa ta’uu isaa tajaajila kennamu irratti dhiibbaa uumee jira.
8. Hooggansan rakkoo Loojeestiikii mana hojichaa hiikuudhaaf hojiin hojjetame laafaa ta’uu isaa fi baajanni ramadamu baayyee xiqqaa ta’uu isaa keessattuu sadarkaa manneen hojii Aanaalee irratti meeshaalee hojiif barbaachisan guuttachuuf illee kan hin dandeessifnne ta’uu isaa,
9. Caasaa Mana Hojichaa yeroo yeroon qorachuun fooyya’insa kallatti faayidaa fi mindaa hojjetootaf barbaachisu taasisuu dhabu irra kan ka’ee komiin hojjetaa bulchiinsa baayinaan ka’aa kan jiru ta’uu
10. Hojiin hojjatamu sadarkeeffamee ogeessoonni hojii isaaniif malu akka hojjatan taassifamuu dhabuu,
6.5 Dhimmoota Biroo
1. Manni Hojii Abbaa Alangaa Waliigala Oromiyaa akkuma muuxannoo biyyoota addunyaa garaa garaa irraa hubatamutti fi Seera Mootummaa Bulchiinsa Yeroo Ce’umsaa Naannoo Oromiyaa keessatti tumamee tureen beekkamtii heeraa argachuu dhabuun rakkoo ta’uun.
2. Gama biraatiin dargaggoota seeran walitti bu’an ilaalchisee bakki tursisaa isaanii gahaan waan hin jirreef mirga isaanii irrattis ta’e erga manni murti murte dabarsee gara maatitti yeroo deebi’an rakkoo ta’uun adda ba’ee jira.
3. Meeshaleen qorannoo reenfaa fi sammuu taasisuuf akka naannoo Oromiyaatti jiddu galeessaa adda ba’etti taasifamuu dhabuun
7. Hanqinaalee mul’atan
Manni hojii Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Hanqinaalee raawwii keessatti isa mudatan gara garaa kan qabu dha. Hanqinaaleen kunniin isaan gurguddoo ta’an adda ba’uun yoo taa’an karooraa bara dhufuu keessatti hoggansi akka hoggansaattii fi raawwataan akka raawwatattii dhimmoota isaan ilallatan irratti hojjechuun akka foyyeeffataniif kan gargaaruu dha. Haaluma kanaan hanqinaalee kunniin akkataa armaan gaditiin ka’amanii jiru.
1. Waajjirri Gumii Abbaa Alangaa akkaataa dambii bulchinsaa fi Naamuusa Abbaa Alangaatiin hojiitti galuu dhabuu.
2. Gumiin naannoo akkataa dambiin jedhuun gurmaa’ee hojiitti galuu dhabuun mirga Abbaa Alangaa kabachiisuu irratti dhiibbaa Uumee jira.
3. Ragaan mana hojichaa qindaa’uun teechifamuu dhabuun fakkeenya ragaa humna namaa, galmeewwaan adda addaa fi sanadootaa bara baraan jiru sirnaan qabamuu dhabuu. Dabalataan Manni hojii kun dhaabbata guddaa ta’ee osoo jiruu fuulli feesbuukii mana hojichaa “Verifikeshinii “dhabuun.
4. Komishiniin poolisii Oromiyaa himatamtotaa, deebii kennitootaa fi ragaalee seeraa bifa barbaadameen dhiyeessuu dhabuun harcaatii galmeef sababa ta’uun ol-aantummaa seeraa mirkaneessuu irratti dhiibbaa fidee jira.
5. Manni dubbisaa mana hojii Abbaa Alangaa akkataa barbaadameen tajajilaa kennaa kan hin jirre fi dhiyeessii ilaalchisee kitaabota seeraa fi kan biroo haala hammayyaa ta’een guutamuu dhabuun,
6. Aangoon murteessummaa dhimmoota malaammaltummaa hedduun Abbaa Alangaa Waliigalaa irratti kan rarra’anii jiran waan ta’eef dhimmootaa muraasaa irratti saffisaa hojiin wal qabatee dhiibbaa uumee jira.
7. Ergamni Mana Hojii Abbaa Alangaa Aangoo fi gahee hojii labsiidhaan kennameefii bifa hammachuu danda’uun irra deebiin bocamuu dhabuu.
8. Bilisummaan Ogummaa Abbaa Alangummaa fi dhaabbatummaa Mana Hojichaa akkaataa seeraan taa’een akka kabajamuuf hojjechuu irratti hanqinni jiraachuun.
9. Qajeelfama sirna madaalli ba’ee jiru irratti daayiroktereetiin istandaardii xiqqaa kenna tajajilaa isaanii baasanii manajimeentii mana hojiin mirkaneessisisuu dhabuun
10. Dambii bulchinsaa fi naamuusa Abbaa Alangaa irratti leenjii kennamuu dhabuu
11. Hojii irra olmaa hojimataa KBIX ‘n wal qabatee agarsiiftuwwaan hojii karaa guutuu ta’een kaawamuu dhabuu.
12. Dandeettiin adabsiisuu galmee qofa irratti xiyyeeffachuuni fi baay’ina shakkamtootaa tilmaama keessa galchuu dhabuun raawwii waliigalaa Agarsiisuu irratti rakkoo dha. Akkasumaas dandeettiin adabsiisuu kun madalamuuf dhimmoota yakkaa ciccimoo fi xiyyeeffannoo barbaadan tilmaama keessa galchuu dhabuun
13. Sirna gabasaa keenyaa keessatti baay’ina galmee fi himatamaa malee baay’inaa miidhamtootaa xiyyeeffannoo keessa kan hin galchine ta’uu
14. Dubartootni akkataa itti gara hoggansaatti dhufan irratti xiyyeeffannoon hojjechuu dhabuu
15. Hojjiwaan hojjetaman istaandaardii JBAH’n taa’ee keessatti duguuganii hojjechuu dhabuun tajaajila si’ataa kennu dhabuu, Abbaa dhimmaa Istandardii taa’ee keessatti keessummeesuu dhabuu,
16. Hojimaanni Paanalii irra deebi’amee ilalamuu dhabuu
17. Humna namaa guuttachuu irratti iddoodhuma caasaan jirutti baajataa qabsifachuun humna namaa gahumsaa fi dandeetti qabu ramaduun hojii keesa galchuu irratti hanqini jiraachuu
18. Hojii ofii karooraan hoogganuu dhabuu, gabaasa sadarkaa isaa eeggatee yeroon qopheessuun gabaasuu fi hojii hordoffi fi deeggarsa yeroon taasisuun hanqinaalee mul’atan yeroon sirreessuu dhiisuu
19. Hojjetaan bulchiinsaa dhimmoota isaan ilaallatu irratti leenjiin kennamuufi dhabuu
20. Gita hojii Caasaa irraa hin jirre gorsitootaa mana hojii Abbaa Alangaa waliigalaa jedhamee ramadamee jiraachuun
21. Hojmaatni hordoffii dhimma naamusaa Abukaatoo ilaalchisee ittiin hordofamu, qoratamu fi dhimma naamusaa qoratame irratti murtiin ittiin kennamu istandardiin hojii kan hin qabne ta’uun sakatta’insaan adda baheera. Dabalataanis sirni walga’ii gumii Abukaatootaa ittiin gaggeeffamu diririiruu dhabuu fi qajeelfama kanaas sadarkaa wixineetti rarra’ee hafunis hojii irratti rakkoo Uumee jira. Kunis dhimmoota naamusaa Abukaattoo qoratamanii gumiif dhiyaatan murtii osoo hin argatin beellama dheeraa irra turuun hojii irratti dhiibba fideera. Gama biraatiin labsiin 182/2006 karaa guutuu ta’een badii namuusaa abukaattotaa of keessatti qabachuu dhabuu irraa kan ka’e badiiwwan biroo Abukaatotaan raawwataman ilaalchisee qoratanii namuusaan gaafachuu irratti dhiibbaa uumee jira.
22. Haalli itti madaalliin raawwattootaa gaggeeffamaa jiru hojjettoota gahumsa fi dandeetii isaaniin adda baasuun kan ibsu ta’uu dhabuu
8. Kallatti Furmaataa
Manni hojii keenya rakkoowwan Tarsiimoo kanneen akka hojimaata barbaachisu dirirsuu, Gurmaa’insaa, baajataa fi loojistikii, hooggansaa qabeenyaa humna namaa fi kennaa tajaajilan wal qabatanii mul’atani furuuf tarkaanfiwwan sirreeffamaa yeroo gabaabaa,yeroo jiddu galeessaa fi dheeraa armaan gaditti waldura duubaan tarreeffaman akka fudhatamu kallattiin furmaataa dhiyaataniru. Kunis:
8.1 Tarkaanfii Sirreeffamaa Yeroo Gabaabaa
 Gurmaa’insi fi caseffamni mana hojii Abbaa Alangaa amma jiru Aangoo fi gahee hojii mana hojichaaf kenname galmaan gahuuf, Kenninsa Tajaajilaa mana hojichaan kennamu saffisaa, qulqulluu, dhaqqabamaa fi hawwataa taasisuuf akkasumas olaantummaa seeraa mirkaneessuu keessatti hudhaa ta’ee waan jiruuf rakkoo kana hiikuuf kallattii furmaataa qorannowwan dhimma gurmaa’insaa fi caaseeffama mana hojjichaa ilaalchisee gaggeefamaniin akeekkaman irratti manajimantii mana hojjichaatiin mariyatamee murtee erga argateen booda qaama dhimmi ilaaluun akka mirkanaa’uu taasiisuun hojii irraa oolchuun barbaachisadha.
 Tarsiimoo hooggansa misooma qabeenya namaa qopheessuun hojii irra olchuu
 Ramaddiifi bobbaatiin humna namaafi qabeenyaa illee ulfaatina dhimmootaafi ogummaa fi muuxannoodhaan osoo ta’ee irra caalaa bu’aqabeessa ta’uu danda’a.
 Hoggansi hojiiwwaan tarsimawaa mana hojichaa irratti xiyyeeffachuun hojjechuu qaba
 Qajeelfamoota kan akka guddinaa,Jijjirraa,Muudamatti dhufuu fi muudamaa irraa ka’uu,carra leenjii fi barnootaa biyyaa keessaa fi biyyaa alaa mijeessuu, sirna onnachiistuu fi Badhasaa hammate tumuun hojii irra olchuu
 Akkataa Dambii Bulchiinsaa fi naamuusa Abbaa Alangaa irratti tumameen jiruun Gumiin Waliigalaa ,Gumii naannoo fi Waajjirri Gumii Abbaa Alangaa hojitti galuu qaba.
 Sadarkeeffamni Mana Hojii Abbaa Alangaa Waliigalaatiif Biiroo Pabiliik Sarvisii fi qabeenya humna namaatiin kanaan dura kennamee jiru ulfaatina hojii mana hijichaa waliin kan walmadaalu waan hin taaneef irra deebiin akka ilaalamu tasisuun caasaan hojjetaa bulchiinsaa sababa kanaan gadi bu’ee akka sirratu gochuun gadi lakkisii hojjettoota bulchiinsaa amma jiru kana hir’isuuf xiyyeeffanaan ol’aanaa itti kenname hojjetamuu qaba.
 Hojiimaannii JBAH fi maanuwaalii hojii Daayiroktereetii karooraa, Inispeekshiinii, Oodiitii keessaa, Dhimmi idileessa Koorniyaa daa’immanii fi dargaggootaa, Waajjira Abbaa Alangaa Waliigalaa, Waajjira Boordii Dhiifamaa fi mirga namoomaa, garee ICT, garee kominikeeshiinii hojmaata diriiree ittiin hojjatan kan hin qabne yoo ta’u haala qabatama amma jiruun immoo Daayiroktareetii Bulchiinsa Humna Namaa fi Dayirektoreetii bittaa fi bulchiinsa faayinaansii yeroo dheeraaf kan turee fi haala gurmaa’insa amma jiru kan hin hoogganee ta’uu hubatamee waan jiruuf diriirsuun barbaachisaadha. Akkasumas Manuwaliin Daayirektoreetii qo’annoo, qophii wixinee fi Hubannoo seeraa Akkataa labsii 222/2012tiin irra deebiin fooyya’ee akka hojjirra ooluu taasissuun murteesadha. Dabalataan dhimmoota hojimaanni irratti diriree jiru hojimaaticha hordofuun akka raawwatamu gochuun barbaachisaa dha.
 MHAAWO aangoo fi hojiwwan seeraan kennamee fi qabatamatti hojiirra oolchuuf sirnoota barbaachisaa, sirnoota iftooma qaban, diriirsuu qaba. Qorannaa yakkaa poolisii waliin geggeessuu irratti Danbiin gaheefi itti gaafatamummaa ifoomsu atattamaan bahuu qaba. Sirni fi hojimaatni odiitii seerotaa diriiruu qaba. Dhimmoota hariiroo hawaasaa ilaalchisee hojimaatni mana hojichaafi sekteroota mootummaa walitti hidhu jiraachutu irra jiraata.
 Daareektareetii, Adeemsaalee fi Gareewwan istaandardii kenna tajaajilaa hin qabneef istaandardii kenniinsa tajaajilaa baasuun hojii irra oolchu
 Hojii oditii duraafi booda taasisuun saffinaa fi qulqullina/si’ominaa fi bu’a qabeessummaa/ madaalaa deemu sirna dandeessisuu diriirsuun hojiirra oolchuu,
 Hojimaanni itti quufiinsa maamilaafi amantaa uummataa ittiin sakatta’aamu qorachuun diriirsuu,
 Chaartarii lammilee yeroo waliin deemu qorachuun qophaayee akka hojiirra oolu taasisuu,
 Yaada tajaajilamtoota irraa ka’an yeroo yeroon xiinxaluun hanqinaalee jiran furuu, duubdeebii kennuu,
 Komiiwwan hanqina hubannoon ka’an xiqqeessuuf hojimaata fi ulaagaa kenna tajaajilaa irratti iftoomiina uumuu, bakka hirmaannaan hawaasaa fi dhimmamtootaa barbaachisuutti hirmaannaa cimsuu,
 Meeshalee teeknolojii dhiyeessuudhaan sirna qabinsa ragaa fi kenna tajajila mana hojichaa ammayyeessu
 Qindoomiina qaamoolee haqaa fi kanneen biroo waliin hojjennu keessattuu Komishinii Poolisiin waliin jiru sirreessuu
 Dhimma naamusa gabbisuufi itti gaafatamummaa mirkaneessuutiif xiyyeeffannaan kennamuufiin hojjetamuu qaba, akkasumaas moggafamni maqaa daayirekterichaa sirreeffamuu qaba. Manni hojichaa maqeeffamaa tarsiimoo dagaagina naamusaafi ittisa malaammaltummaa bocee hojiirra oolchuu qaba
 Meeshaaleen hojiif barbaachisan kanneen akka bilbilli yaada Ummataa ittiin fudhamu, iskaaneerii, Maashinii fotoo koopii guddaa(heavy duty photo copy mashine) bituu. Sadarkaa Godinaa fi Aanaatti jeneretara hojiif baraachisu akka bitatan taasisuu.
 Akkasumaas Page’n FB mana hojichaa “veerifikeeshinii” qabaachu qaba
 Manni hojichaa sirna bulchiinsa bu’aa irratti xiyyeeffatu haaluma jalqabeen itti fufee lafa qabsiisuutu irra jira. Kana gochuuf ammoo dandeettii fi hubannoo hawaasa manichaa wa’ee KBIX leenjiidhaan cimsuu qaba. Kana malees. Sirna qabannaa ragaa isaa ammayyeesuun dirqama itti ta’a. Dhimma kana irratti qaamolee mootummaatis ta’ee miti-mootummaa waliin atoomuudhaan deeggarsa mahallaqa fi teeknikaa walitti qabachuuf hojjachuu qaba.
 Manneeen hojii mootummaa hojiin isaanii Mana Hojii Abbaa Alangaa waliin walitti hidhamiinsa qaban waliin hojii hojjetamuu irratti hojmaanni wal hubannaa akka diriruu taasisuu
 Agarsiiftuuwwan madaallii bu’aawwan raawwii hojii isaa irra deebiin ilaaluudhaan kanneen qixa barbaadamuun bu’aa madaaluu danda’an muraasa qofaa adda baafachuufi hojiirra oolchuun ni barbaachisa. Kunis:-
KBIX kan bara kana akka shaakallitti hojiirra oolchuun jalqabame deggarsa ogeessa ogummaa kanaa qabutti fayyadamuun bu’aawwaniifi agarsiiftuuwwan irra deebiin ilaaluudhaan sirreeffama barbaachisu taasisuu;
Bu’aa waliigalaafi jiddugaleessaa madaaluuf agarsiiftuuwwan ciccimoo muraasa (3-5) ta’an adda baafachuun hojiirra oolchuu,
Bu’aawwan battalaa/yeroo gabaabaafis taanaan kan rogummaa qabaniifi cimoo ta’an muraasa qofaa adda baasuudhaan itti dhimma bahachuu,
BBIX xiyyeeffate sirnaan lafa qabsiisuudhaaf deggarsa ogeessaatti gargaaramuu;
 Hojimaata naamusni Abukaatoo ittiin hordofamuu fi istandardiin hojii isaa diriruu qaba. Akkasumas hanqina gama hordoffii Naamuusa Abukaattotaan jiru sirreessuu
 Abbootiin Alangaa bilisummaa ogummaa isaanii eegamee hojii isaanii akka hojjetan taassisuu, iddoo rakkoon uumameetti tarkaanffii sirreessaa fudhachuu,
 Abbootiin Alangaa dhimma waloo isaan ilaallatu irratti akka hirmaatanii fi murteessan gochuuf yaa’ii Abbootii Alangaa gaggeessuu fi Waldaa Abbootii Alangaa fi Hojjettootaa ijaaruu
 Hojii gulaallii waliigalteewwan qaamoolee mootummaan raawwataman raawwachuu, namoota falmii gaggeessuuf humna hin qabne bakka bu’uun falmuu, hojii Abuukaattoonni tajaajila bilisaa raawwachuu isaanii mirkaneessuu sirnaan hojjechuu.
 Gahee hojii mana hojichaaf seeraan kennaman kan akka hojii irra oolmaa seerootaa mirkaneessuu, Manneen hojii qaama raawwachiiftuu naannichaa hojii isaanii bu’uura seeraatiin raawwachuu isaanii mirkaneessuu
 Hojimaatni Waliin qorannaa Poolisii fi Abba alangaa, sirna simannaa fi Bulchiinsa Eeruu yakka malammaltummaa fi adda addaa, Sirni Faayidaa yookiin bu’aa yakka malaammaltummaatiin argame filannoo yookiin tooftaa adda addaatti fayyadamuun itti deebi’u, qabeenyi bu’aa yakkaa yookiin ciraan itti hogganamuu diriirsuu
 Hojimaanni yakkoota sassalphaa fi ciccimoo adda baasuun kanneen akka eeruu dantaa Uummataa fi mootummaatti qabachuun hordofamuu qaban diriirsuu
 Qajeelfama Abbaan Alangaa waliigalaa akkataa qorataan yooki¬in Abbaan Alangaa namoota yakka malaammaltummaatiin shakkaman akka qoratu, himatu, to’annaa jala itti olchuu qajeelchu dirirsu fi Qajeelfama akkataa labsii 214/2011Kew.11 (1)tiin Abbaan Alangaa waliigalaa aangoofi gahee hojii isaa irraa qoodee bakka bu’ummaan Ab¬bootii Alangaafi hojjattootaaf kennuu itti danda’u qopheessu.
 Qajeelfama Murtiin Abbaa Alangaatiin ken¬namu madaalawaafi tilmaam¬amaa akka ta’u kan gargaaru baasuun hojii irra olchuu dhabuu.
 Dambiin yookiin hojimaanni dhimma Dantaa Hariroo Hawaasaa uummataa fi mootummaa manneen hojii fi dhaabbilee misoomaa Mootummaa ittiin hogganamu qopheessuun hojii irra olchuu.
 Hojimaanni akka mana hojichaatti gahee tokkoon tokko daayiroktereetii fi waajjiraa walitti hidhataminsa hojii isaanii ibsu diriirsuun hojii irra olchuun qaamoleen hundi gahee isaanii akka ba’an taasisuu.
 Dhimma daa’immaan miidhaan irra dhaaqqabe ilaalchisee deeggarsa maallaqaa UNICEF irraa argamus qajeelfamni hojmaata kaffaltii dhimma kanaa diriirsuun rakkoo kaffaltii daa’imman miidhaan irra qaqqabee furuu.
 Sirni hooggansa Mallaqaa deeggarsa dhaabbilee adda addaa irraa argamu kanneen akka UNICEF, Mirga namoomaa fi kanneen biroo irraa mana hojichaaf kennamu itti hojii irra ooluu diriirsuu
 Dhimma haala kaffaltii tajajila hojii mirkaneessaa fi galmeessa sanadootaa irratti hojmaata diriirsuun hojii irra olchuu .
 Qajeelfamni hojiif barbaachisoo ta’an keessumaa galmeen wal qabatee sirna galmeen qorannaa ittiin adda citu, himannaan ittiin ka’u, Qaajeelfamni egumsaa ragaa baatootaa, Hojimaanni Yaadni abbaa dhimmaa ittiin hordofamuu qopheessuun hojii irra olchuu
 Qajeelfama sirna madaallii guutummaan hojii irra olchuuf Istandardii xiqqaa kenna tajajilaa (MSS) Daayirekterootii hundaa fi haalli bu’aan raawwii karooraa daayirektoreetii itti madaalamu diriirsuu.
 Sirni raawwii bu’aa karoora hojii caasaa mana hojichaa sadarkaan jiran bifa adda baasee agarsiisuu danda’un diriirsuu
 Sirni keessummeessa komii bifa gurmaa’insa amma jiruun wal-simuun irra deebiin foyyeessuu
 Sirni dhabilee miti mootummaa itti hordofamuu fi raawatamu diriirsuu
 Haala itti gadi lakkisiin xiqqaatu irratti hojjetamuu dhabuu
 Hojjetaan bulchiinsaa dhimmoota isaan ilaallatu irratti leenjiin yeroo yeroon akka kennamu taasisuu
 Komishiniin poolisii Oromiyaa himatamtotaa, deebii kennitootaa fi ragaalee seeraa bifa barbaadameen dhiyeessuun harcaatiin galmee akka xiqqaachuu danda’u irratti hojjechuu.
 Manni dubbisaa Mana Hojii Abbaa Alangaa kenna tajajilaaf bifa mijataa ta’een akka hojjetu taasisuu.
 Ergamni Mana Hojii Abbaa Alangaa Aangoo fi gahee hojii labsiidhaan kennameefii bifa hammachuu danda’uun irra deebi’amee akka bocamu gochuu
 Dambii bulchinsaa fi naamuusa Abbaa Alangaa irratti leenjii hubannoo Abbaa Alangaaf kennuu
 Dandeettiin adabsiisuu Abbaa Alangaa galmee fi himatamaan adda ba’ee dhiyaachuu karaa danda’u irratti hojjechuu. Akkasumaas dandeettiin adabsiisuu kun madalamuuf dhimmoota yakkaa ciccimoo fi xiyyeeffannoo barbaadan tilmamaa keessa galchuu hojjetamuu qaba.
 Sirna gabasaa keessatti baay’ina galmee, himatamaa fi baay’inaa miidhamtootaa xiyyeeffannoo keessa karaa galcheen hojjetamuu qaba
 Hojimaanni Paanalii irra deebi’amee ilalamuu qaba
 Hojii ofi karooraan hoogganuu, gabaasa sadarkaa isaa eeggatee yeroon qopheessuun gabaasuu fi hojii hordoffi fi deeggarsa yeroon taasisuun hanqinaalee mul’atan yeroon sirreessuu irratti hojjechuu
8.2 Tarkaanfii Sirreeffamaa yeroo jiddu galeessaa
 Hoggansi mana hojichaa baay’inaa fi ulfaatina hojii Mana Hojichaa beeksisuu fi Mootummaan Naannichaa xiyyeeffanna itti kennee baajatni gahaan akka ramaduu hojjechuu qaba.
 Manni Hojichaa qaamoolee dhimmi ilaaluu waliin ta’uun rakkoon loojistiksii hiikuuf bifa piroojektitiin qabamee akka guutamuuf hojjechuun murteessaa dha. Keessumattuu rakkoon waajjiraa fi konkolaataa furmataa hatattamaa argachuu qaba.
 Caasaa Humna namaa Hojiif barbaachisu heyyamamee irratti yeroo yeroodhaan gitootaa hojii duwwaa irratti nama ramaduu
 Sirna iftoominaa fi itti gaafatamummaa cimaa ta’e diriirsuun rakkoolee bulchiinsa gaarii kenna tajaajilaatiin wal qabatee jiru furuuf hojjechuu qaba.
 Magaaloota Muummee itti waamamni isaanii naannoof ta’e irratti haala manneen hojii mootummaa birootiin sadarkaa mana hojii keenyaa sadarkaa Godinaatti fooyyeessuun tajaajila dhaqqabamaa fi qulqullina qabu kennuu
 Magalootaa Mana Maree mataa isaanii qabanis Manni Hojii Abbaa Alangaa dhaabbachuufi akka qabu irratti hojjechuu
 Manni hojichaa tarsiimooa walqixxummaa fi idileessa koorniyaa qopheessee hojiirra oolchuu qaba. Kanaaf ka’umsa kan ta’u gabaasa odiitii koorniyaa bara darbe hojjatame ta’uu danda’a. Keessattuu dubartoota gara hoggansaafi Abbaa Alangumaatti fiduuf qaamolee dhimmi ilaalu biroo waliin illee hojjachuu qaba.
 Sirni kominikeeshiniin mana hojichaa ittiin hoogganamu diriirsuun hojii sab-qunnamtii ciminaan hojjechuu,
 Tarsiimoo ittisa yakkaa qaamoolee dhimmi ilaaluu waliin ta’uun diriirsu.
 Sirna hubannoon seeraa hawaasaaf kennamu diriirsuun hojiin hubannoo seeraa cimsuu lakkoofsa irra darbee bu’aan akka madaalamu taassisuu,
 seeroota Naannichaa jildeessuu
 Seerri dhaabbileen hawasaa sivilii naannoo Oromiyaa keessatti ittiin hundeeffaman, hojjatan, hordofaman fi hayyamni ittiin haaromsiifamu diriirsuu
 Hojiiwwaan sanada mirkaneessuu ilaalchisee qamolee adda addaatiif bittinna’ee kennamuun dhamaatii abbaa dhimmaatiif sababa waan ta’eef labsii 213/2011 fooyya’ee haala hojiiwwaan kun bakka tokkotti hojjetamuu danda’anif mijeessuu,
 Qajeelfamni durgoo ragaa baatootaa haalaa qabatamaa qala’insaa jireenya amma jiruun foyya’ee hojii irra akka oluu taasisuu
 Caasaa Mana Hojichaa karooraan qabamee yeroo yeroodhaan qorachuun fooyya’insa kallatti faayidaa fi mindaa hojjetootaf barbaachisuu fooyyessaa deemuu

8.3 Tarkaanffii sirrefamaa Yeroo Dheeraa
 Galmeessa waliigalteefi mirkanneessa sanadaa qorannoowwan yaaduma addaa addaatiin armaan dura dhiyaate bu’uureffachuudhaan itti waamamni isaa MHAAWOtiif ta’ee of danda’ee gurmeessuun ni barbaachisa. Hanga kun ta’utti garuu kutaa hojichaa hojimaata isaa TOtiin deggaruudhaan ammayyeesuufi tajaajila isaa qaqqabamaa gochuuf hojjatamuu qaba
 Rakkoo hubannoo gama hooggansummaan jiru furuuf leenjii hooggantoota mana hojichaa sadarkaa sadarkaan jiraniif hubannoo itti fufiinsa qabu kennuu,
 Rakkoowwan gama loojestiikii fi baajetaan jiran qaama mootummaa sadarkaan jiru waliin mari’achuun furmaata kennaa deemuu fi qabeenya fi baajata qabnu sirnaan fayyadamuu,
 Riifoormiin haaraan yeroo yeroon qoratamee haala kenninsa tajaajila Mana Hojichaa fooyyeessuu danda’uu diriirsuu
 Sirnii fi ulaagaan hooggansi ol-aanaan itti muudamuufi itti gaafatamummaa irraa ka’u qoratamee muuxannoo biyya biraa illee ilaaluudhaan qaama dhimmi ilaaluu waliin ta’uun sirreeffama taasisuu
 Manni Hojii Abbaa Alangaa Waliigala Oromiyaa akkuma muuxannoo biyyoota addunyaa garaa garaa irraa hubatamutti fi Seera Mootummaa Bulchiinsa Yeroo Ce’umsaa Naannoo Oromiyaa fi Heeraa Mootummaa dimokiratawaa uummata keessatti tumamee tureen beekkamtii heeraa akka argachuu danda’uuf irratti hojjechuu.
 Dargaggoota seeran walitti bu’an ilaalchisee bakki tursisaa isaanii gahaan waan hin jirreef akka jiraatuuf qaama dhimmi ilaaluu waliin hojjechuu.
 Meeshaleen qorannoo reenfaa fi sammuu taasifamu Godinaalee Oromiyaa Dameewwan itti argamanitti akka jiraatuuf qaama dhimmi ilaaluu waliin hojjechuu

 

 

 

9. Guduunfaa
Qorannoowwaan Mana hojii Abbaa Alangaatiin bara 2013 keessa gaggeeffamaa turani fi gamaggamaa raawwii karooraa bara 2013 kan baatii sagalii irratti rakkoolee tarsiimoo fi hanqinaalee raawwii hojii keessatti mul’atanii irratti hunda’uun rakkoolee fi furmaanni isaanii bakka tokkotti cunfamee dhiyatee jira.
Cuunfaan rakkoolee kanaas hoggansi, raawwataan fi qaamni dhimmi ilaluu biroon haala salphaa ta’een hubachuun yeroo yeroon fala akka itti kennaa deemaniif kan taasifamee dha. Haaluma kanaan cuunfaa barruu kanaa keessatti rakkoolee tarsimoo jechuun kan adda baafaman; rakkoo hojimaata diriirsuu dhabuu, Gurmaa’insaa fi caaseeffamaa hojjechisuu danda’u qabaachuu dhabuu, Loojistikii fi Baajataa gahaa dhabuu fi kanneen biroo jedhamuun adda ba’anii jiru. Kana Malees hanqinaalee raawwii hojii keessatti mul’atan gurguddoo adda baasuun dhiyeessuuf yaalameera.
Haaluma kanaan akkataa Ulfatinaa fi walxaxinsa rakkoolee fi hanqinalee mudatan kana tartibeessuun karooraa yeroo gababaa, giddu galeessaa fi dheeraa keessatti xiyyeeffannaan itti kenname hoggansi sadarkaa ol-aanaa irraa hanga caasaa daka jiruutti, raawwata fi qaamni dhimmi ilaaluu biroon akka irratti hojjetaniif cuunfamee dhiyaatee jira.

 

 

 

 

 

Posted in Pdf

Labsi MNO kan bara 2011

Posted in Pdf

Labsile MNO bara 2012

አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት። FM MHAAG Jimmaa Attorney

የፌዴራል ፍርድ ቤቶች ስተዳደሩ የነበሩ በአ/ቁ 25/96 የነበረው ሲሆን ይህንን አዋጅ በማሻሻል አዲሱ አዋጅ በሥራ ላይ ውሏል። የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 በፌደራል ጠቅላይ ፍርድ ቤት ስር የተቋቋመ 15 ከፍተኛ የሕግ ባለሙያዎችን በአባልነት ያካተተ የዳኝነት ሥርዓት አማካሪ ጉባኤ ረቂቁ ተዘጋጅቶ በፌደራል ፍርድ ቤቶች አመራሮች፣ በሕግ ባለሙያዎች እና በሕዝብ ተሳትፎ ዳብሮ ከሁለት አመታት ቆይታ በኋላ ጥር 13 ቀን/ 2013 ዓ.ም በሕዝብ ተወካዮች ምክር ቤት ጸድቋል። ይህ አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ከነባሩ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ ቁጥር 25/88 እና ይህን አዋጅ ካሻሻሉት ሌሎች አዋጆች ቁጥራቸው 138/1991፣ 254/1993፣ 321/1995 እና 454/1997 ከሆኑት አዋጆች ምን የተለየ አዲስ ነገር ይዞ መጥቷል? እንዲሁም ለአዳዲሶቹ ሕጎች መነሻ ዋና ዋና ምክንያቶቹስ ምን ምን ናቸዉ የሚለዉን በወፍ በረር እንመልከት። — Send in a voice message: https://anchor.fm/mhaagj/message
  1. አዲሱ የፌደራል ፍርድ ቤቶች አዋጅ 1234/2013 ይዟቸው የመጣው ዋና ዋና ነጥቦች የነሐሴ 12/2013 ስርጭት።
  2. Galmi kenya our objectives፣ እንደ ጅማ ዞን አቃቤ ህግ ፅፈት ቤት ግባችን
  3. tamsaasa camsaa 24/2013 hubannoo seeraa wa'e qaama bilisa baasu habeus corpus kuta tokkoffaa
  4. tamsaasa fm MHAAGJ caamsaa 23/2013 wa'ee tamboo ilaalchisee seerrii maal jedha
  5. Tamsaasa fm mhaagj caamsaa 2013 hubannoo seeraa seera godaansaa irrattii